Tuomo Tikkanen: Kelan kuntoutuspsykoterapiat jatkuvat

Lakkaut­tamista suun­nitel­laan kokeilu­jen kaut­ta

Maan hal­li­tus ilmaisi maalisku­us­sa 2018 pyrkivän­sä lakkaut­ta­maan Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­at siirtämäl­lä niiden rahoituk­sen ja jär­jestämis­vas­tu­un maakun­nille. Hal­li­tus kaavaili alun perin varsin nopeaa aikataulua. Se jou­tui kuitenkin perään­tymään siitä, kun han­ke ei saanut kan­na­tus­ta alan asiantun­ti­joiden eikä myöskään asi­aa selvit­täneen kuntou­tuskomitean piiris­sä.

Tämän jäl­keen hal­li­tus päät­ti 13.4., että se aikoo tuo­da oma­l­la hal­li­tuskaudel­laan eduskun­nalle vain esi­tyk­sen kokeilu­lain­säädän­nöstä. Sen avul­la kokeil­taisi­in, miten muu­ta­mat erikokoiset maakun­nat selviy­ty­i­sivät Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­aa vas­taavas­ta opiskelu- ja työkyvyn kuntoutuk­ses­ta. Hal­li­tus aikoo valmis­tel­la ja antaa kokeilu­lakiesi­tyk­sen eduskun­nalle syyskaudel­la 2018. Kelan kuntou­tus­ta ja kuntou­tusp­sykoter­api­aa säätelevä laki 566/2005 jäisi ennalleen – eli siihen hal­li­tus ei aio esit­tää muu­tos­ta.

Kokeilu on esitet­ty val­tioneu­vos­ton suun­nitelmis­sa 17.4.2018 siten, että se ei olisi aito kokeilu, vaan ensim­mäi­nen askel Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an lakkaut­tamiseen. Hal­li­tus on jo laat­in­ut asialle valmi­in aikataulun: kokeilut eräis­sä maakun­nis­sa alka­isi­vat vuon­na 2020 ja Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­at lakkautet­taisi­in vuon­na 2022.

Alle vuo­den päästä 14.4.2019 jär­jestetään kuitenkin eduskun­tavaalit. Sen jäl­keen muo­doste­taan uusi hal­li­tus, joka päät­tää itsenäis­es­ti siitä, minkälaisia esi­tyk­siä se tekee eduskun­nalle mm. koskien Kelan kuntou­tus­lain­säädän­nön jatku­mista kuntou­tusp­sykoter­api­an osalta.

Lisäk­si myöskään kokeilu­ja ei voi käyn­nistää vuon­na 2020, jos eduskun­ta ei hyväksy hal­li­tuk­sen syyskaudelle 2018 kaavaile­maa esi­tys­tä kokeilu­laista, joka toimisi ensim­mäisenä askeleena Kelan kuntou­tusp­sykoter­a­pi­oiden lakkaut­tamiseen.

Alan jär­jestöt ovat otta­neet kan­taa ja neu­votelleet asi­as­ta

Psykoter­apia-alan asiantun­ti­jat ja jär­jestöt ovat neu­votelleet asi­as­ta sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri Pirkko Mat­ti­lan ja per­he- ja perus­palve­lu­min­is­teri Anni­ka Saarikon esikun­nan kanssa. Molem­mille min­is­tereille on luovutet­tu myös Kelan kuntou­tusp­sykoter­a­pi­oi­ta puo­lus­ta­va kansalaisadres­si, jon­ka on allekir­joit­tanut tätä kir­joitet­taes­sa run­saat 11 000 henkilöä.

Neu­vot­telu­ja on käy­ty eduskun­nas­sa kaikkien puoluei­den sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­nan jäsen­ten kanssa. Eduskun­nan sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­ta on se elin, joka valmis­telee päätök­set eduskun­nan täy­sis­tun­nolle hal­li­tuk­sen esit­tämien sosi­aali- ja ter­veysalaa koske­vien lakiesi­tys­ten osalta. Se käsit­telisi myös hal­li­tuk­sen syksylle 2018 kaavaile­man kokeilu­lakiesi­tyk­sen, jol­la hal­li­tus pyrkii pohjus­ta­maan Kelan kuntou­tusp­sykoter­a­pi­oiden lakkaut­tamista vuon­na 2022.

Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an määrära­ho­jen siirtämistä maakun­ti­in vas­tus­ta­vat kaik­ki alan keskeiset jär­jestöt, kuten EFPP:n Suomen kansalli­nen verkos­to, Suomen Psykologili­it­to, Kog­ni­ti­ivisen psykoter­api­an yhdis­tys sekä Ther­a­peia-säätiö.

Alan asiantun­ti­joiden peruste­lut

Alan jär­jestöt ja asiantun­ti­jat totea­vat, että suun­nitel­ma Kelan kuntou­tusp­sykoter­a­pi­oiden lakkaut­tamis­es­ta ei ole järkevä eikä perustel­tu seu­raav­ista syistä:

1. Kelan kuntou­tusp­sykoter­apia toimii varsin hyvin ja tulok­sel­lis­es­ti nimeno­maan keskitet­tynä jär­jestelmänä. Sitä ei ole tarkoituk­sen­mukaista hajot­taa 18 maakun­taan.
2. Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­at ovat erit­täin tulok­sel­lisia. Yli 80 % kuntoutu­jista, joiden opiskelu- tai työkyky on alen­tunut tai uhat­tuna kuntoutuk­sen alus­sa, on opiskelu- ja työkyky­isiä psykoter­api­an päät­tyessä.
3. Kelan kuntou­tusp­sykoter­apia on erit­täin kus­tan­nuste­hokas­ta. Yhden kuntoutu­jan koko vuo­den kus­tan­nus (run­saat 1 800 euroa vuon­na 2017) vas­taa noin kah­den viikon sairaus­pois­saolon kus­tan­nuk­sia työ­nan­ta­jalle ja Kelalle.
4. Kelan kuntoutuk­sen rahoituk­ses­ta val­taosan eli 55,1 % hoita­vat työ­nan­ta­jat ja palka­nsaa­jat sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ista. Val­tion osu­us yhdestä 56,70 euron käyn­tiko­r­vauk­ses­ta on vain 25,46 euroa.
5. Työ­nan­ta­jien ja palka­nsaa­jien mak­su­o­suuk­sia ei ole mah­dol­lista siirtää maakun­ti­in, joten val­taosa rahoituk­ses­ta katoaa, jos hal­li­tuk­sen suun­nitel­ma toteutetaan. Vuon­na 2017 kuntou­tusp­sykoter­api­as­sa kävi 36 700 henkilöä. Kokon­aisku­lut oli­vat 67 miljoon­aa euroa, jos­ta työ­nan­ta­jien ja palka­nsaa­jien osu­us oli noin 37 miljoon­aa euroa.
6. Kuntou­tusp­sykoter­api­aa saavien henkilöi­den määrä kas­vaa voimakkaasti. Vuosi­na 2016–17 psykoter­api­as­sa kävi­jöi­den määrä on kas­vanut 8 500 henkilöl­lä. STM:n laskelmis­sa vuo­den 2022 tasos­sa kus­tan­nuk­set oli­si­vat noin 87 miljoon­aa euroa. Jos yrit­täjien ja palka­nsaa­jien mak­su­o­su­us jäisi pois, rahoituk­seen jäisi noin 30 miljoo­nan euron aukko.
7. Kelan kuntou­tuse­tuuk­sia koske­va laki on ain­oa laki Suomes­sa, joka takaa sub­jek­ti­ivisen oikeu­den psykoter­api­aan sil­loin, kun se on tarpeen. Tämä oikeus on ollut voimas­sa eduskun­nan yksimielisel­lä päätök­sel­lä 1.1.2011 alka­en.
8. Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­at takaa­vat tarvit­taes­sa myös pitkäkestoisem­man hoidon. Laki­in Kelan kuntoutuk­ses­ta on kir­jat­tu, että kuntoutu­jal­la on oikeus psykoter­api­aan vuodek­si ker­ral­laan enin­tään kol­men vuo­den ajak­si siten, että käyn­te­jä on vuodessa enin­tään 80 ja kolmes­sa vuodessa enin­tään 200. Kela voi kor­va­ta eri­ty­isin perustein uuden, enin­tään kolme vuot­ta kestävän ter­api­a­jak­son, jos edel­lisen jak­son päät­tymis­es­tä on kulunut vähin­tään viisi vuot­ta.
9. Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­as­sa toteu­tuu kuntoutu­jan aito valin­nan­va­paus suh­teessa palvelun tar­joa­jaan. Kuntoutu­ja saa itse vali­ta oman psykoter­apeut­tin­sa päte­vien psykoter­apeut­tien joukos­ta – eikä maakun­ta tai mikään muukaan taho päätä val­in­taa kuntoutu­jan sijas­ta.
10. Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an lähetekäytän­tö on laa­japo­h­jainen. Psyki­a­trin lähete voidaan kir­joit­taa kun­nista, kun­tay­htymistä, YTHS:ltä, työter­veyshuol­losta tai yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta. Näin kuntoutu­jal­la on valin­nan­va­paus myös sen suh­teen, mis­tä hän psyki­a­trin lähet­teen kuntou­tusp­sykoter­api­aan saa tai hakee.

Kir­jal­liset kysymyk­set eduskun­nas­sa

Eduskun­nas­sa Kelan kuntou­tusp­sykoter­a­pi­oista on tehty kak­si kir­jal­lista kysymys­tä kevääl­lä 2018.

Kysymyk­sis­sä on varsin hyvin perustel­tu se, mik­si Kelan kuntou­tusp­sykoter­a­pi­oiden lakkaut­ta­mi­nen ei ole järkevää. Vas­tauk­sista ilme­nee, että maan hal­li­tus ymmärtää Kelan kuntou­tusp­sykoter­a­pi­oiden merk­i­tyk­sen, mut­ta suun­nit­telee toimin­nan jär­jestämis­vas­tu­un siirtämistä maakun­nille siitä huoli­mat­ta.

Hal­li­tus ei kuitenkaan esitä Kelan kuntou­tusp­sykoter­a­pi­oiden lakkaut­tamista tämän hal­li­tuk­sen ja eduskun­nan aikana. Se aikoo antaa eduskun­nalle vain maakun­tia koske­van kokeilu­lakiesi­tyk­sen. Kelan tuke­maa kuntou­tusp­sykoter­api­aa koske­va lain­säädän­tö jäisi tois­taisek­si ennalleen.

Seu­raavas­sa kir­jal­liset kysymyk­set ja min­is­terin vas­tauk­set niihin:

Kir­jalli­nen kysymys Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an jatkos­ta

Kir­jalli­nen kysymys KK 100/2018 vp

”Eduskun­nan puhemiehelle

Kuntou­tusp­sykoter­api­an tavoit­teena on paran­taa henkilön työ- ja opiskelukykyä ja edel­ly­tyk­siä työl­listyä ja jatkaa työelämässä sekä ehkäistä henkilön siir­tymistä työkyvyt­tömyy­seläk­keelle. Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­at vas­taa­vat täl­lä het­kel­lä noin puol­ta Suomes­sa annet­tavas­ta psykoter­api­as­ta. Vuon­na 2017 Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­aa sai Kelan tilas­to­jen mukaan 36 000 ihmistä ja siihen käytet­ti­in noin 67 miljoon­aa euroa. Kuntoutu­jia oli vuo­teen 2016 ver­rat­tuna noin 4 500 enem­män, ja kus­tan­nuk­set oli­vat yhtä kuntoutu­jaa kohti keskimäärin noin 1 860 euroa (vuon­na 2016 1 847 euroa).

Ter­api­apäätök­set tehti­in Kelas­sa yhden­mukaisil­la kri­teereil­lä. Lain mukaan Kansaneläke­laitos kor­vaa 16–67-vuotiaille työ- tai opiskelukyvyn tukemisek­si tai paran­tamisek­si tarkoituk­sen­mukaista kuntou­tusp­sykoter­api­aa, jos asian­mukaises­ti todet­tu ja diag­nosoitu mie­len­ter­vey­den häir­iö uhkaa henkilön työ- tai opiskelukykyä. Kor­vaami­nen edel­lyt­tää, että henkilö on mie­len­ter­vey­den häir­iön toteamisen jäl­keen ollut vähin­tään kolme kuukaut­ta asian­mukaises­sa hoi­dos­sa. Asian­mukaisel­la hoidol­la tarkoite­taan ter­vey­den­huol­lon yksikössä annet­tua hyvän hoitokäytän­nön mukaista hoitoa, johon sisäl­tyy tarpeelli­nen lääketi­eteelli­nen, psyki­a­tri­nen ja psykoter­apeut­ti­nen tutkimus ja hoito. Kuntou­tusp­sykoter­apia perus­tuu kuntoutu­jan hoi­dos­ta vas­taavas­sa ter­vey­den­huol­lon yksikössä tehtyyn yksilöl­liseen kuntoutuk­sen tarpeen ja sovel­tuvu­u­den arvioon sekä kir­jal­liseen kuntou­tus­su­un­nitel­maan. Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an eten­e­mistä ja tavoit­tei­ta työkyvyn edis­tämisek­si arvioidaan vuosit­tain erikois­lääkärin, psykoter­apeutin ja asi­akkaan itsen­sä toimes­ta sekä Kelan suosit­tamien mieliala- ja toim­intakykyä mit­taav­il­la menetelmil­lä.

Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an tur­vaamises­sa on kyse peri­aat­teel­li­sista ja merkit­tävistä asioista. Psykoter­api­aa tarvit­se­vien sub­jek­ti­ivi­nen oikeus psykoter­api­akuntoutuk­seen on lak­isääteistä. Lain ehdot täyt­täväl­lä poti­laal­la on myös aito valin­nan­va­paus vali­ta itse psykoter­apeut­tin­sa päte­vistä Kelan hyväksymistä psykoter­api­a­palvelu­iden tuot­ta­jista. Oikeus perus­tuu laki­in Kelan kuntou­tuse­tuuk­sista (566/2005). Ennen vuot­ta 2011 Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­aan pääsy oli harkin­nan­varaista, ja sen toteu­tu­mista rajoit­ti kul­loinenkin bud­jet­ti. Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an rahoi­tus­pe­rus­ta on lak­isääteis­es­ti tur­vat­tu sairaus­vaku­u­tus­lain kaut­ta.

Tämän hal­li­tuk­sen sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri Pirkko Mat­ti­la on mar­rasku­us­sa 2016 ilmais­sut eduskun­nalle vas­tauk­ses­saan kir­jal­liseen kysymyk­seen, että hal­li­tuk­sel­la ei ole suun­nitelmia lakkaut­taa Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­aa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_540+2016.pdf

Myös STM:n kuntoutuk­sen uud­is­tamiskomitea on mar­rasku­us­sa 2017 hal­li­tuk­selle luovut­ta­mas­saan rapor­tis­sa esit­tänyt, että Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­a­toim­inta jatkuisi tois­taisek­si ennal­laan ja että sen mah­dol­lista siirtämistä maakun­tien jär­jestämis­vas­tu­ulle harkit­taisi­in aikaisin­taan vuon­na 2025. Ennen sitä kuntoutuk­sen uud­is­tamiskomitea ehdot­taa tehtäviksi selvi­tyk­set siitä, miten kuntoutu­jien oikeus psykoter­api­aan voidaan tur­va­ta myös tule­vaisu­udessa, kuten se on nyt tur­vat­tu lais­sa Kelan kuntou­tuse­tuuk­sista kuntoutu­jan sub­jek­ti­ivise­na oikeutena.

Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an hyödyt löy­tyvät sen tulok­sel­lisu­ud­es­ta ja kus­tan­nuste­hokku­ud­es­ta. Psykoter­apia on erit­täin vaikut­ta­va hoit­o­muo­to: psykoter­api­aa saanei­den asi­akkaiden tilanne on hoidon jäl­keen parem­pi kuin 80 pros­en­til­la ilman hoitoa jääneistä asi­akkaista. Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an tehtävä on lainkin mukaan edis­tää mah­dol­lisu­ut­ta työhön ja opiskelu­un. Vielä viime kaudel­la valiokun­ta oli lisäk­si yksimieli­nen siitä, että oikeut­ta Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­aan pitää laa­jen­taa nuori­in, jot­ka eivät enää tai vielä ole kiin­ni opin­nois­sa. Tätä pidet­ti­in kus­tan­nuste­hokkaana tapana ehkäistä työkyvyt­tömyy­seläk­keelle siir­tymistä. Yhden kuntoutu­jan vuosikus­tan­nuk­set vas­taa­vat edelleen vain noin kah­den viikon sairaus­pois­saolon kus­tan­nuk­sia työ­nan­ta­jalle ja Kelalle. Kelan jär­jestämä kuntou­tusp­sykoter­apia onkin ollut mie­len­ter­veyspalvelu­iden toimivimpia rak­en­tei­ta.

Jos Kelan kuntou­tusp­sykoter­apia lakkautet­taisi­in, lakkaisi myös suo­ma­lais­ten sub­jek­ti­ivi­nen oikeus psykoter­api­aan. Muu lain­säädän­tö kuin Kelan kuntou­tus­lain­säädän­tö ei edes mainitse psykoter­api­aa hoitona tai kuntoutuk­se­na, jota jonkun tahon tulisi jär­jestää. Mikäli Kelan rahoi­tus kuntou­tusp­sykoter­api­an rahoit­tamisek­si siir­ret­täisi­in maakun­nille, olisi hyvin toden­näköistä, että pääsy psykoter­api­aan vaikeu­tu­isi ja heikkenisi ver­rat­tuna nykyti­laan. Tämä olisi katas­tro­faal­ista, sil­lä Kelan kuntou­tusp­sykoter­apia on toimivin osa opiskelu- ja työikäis­ten suo­ma­lais­ten mie­len­ter­veyspalvelui­ta, ja se on tarkoitet­tu tilanteisi­in, jois­sa työ- tai opiskelukyky on vaaras­sa. Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an lisäk­si tarvi­taan mui­ta toisi­aan täy­den­täviä mie­len­ter­veyspalvelui­ta, kuten mata­lan kyn­nyk­sen mie­len­ter­veyspalvelui­ta tai lyhyt­ter­a­pi­oi­ta, jot­ta voidaan ehkäistä tarvet­ta tur­vau­tua yhteiskun­nan kannal­ta kalli­isi­in erikois­sairaan­hoidon psyki­a­tri­an palvelui­hin.

Edel­lä ole­van perus­teel­la ja eduskun­nan työjärjestyk­sen 27 §:ään viitat­en esitän asianomaisen min­is­terin vas­tat­tavak­si seu­raa­van kysymyk­sen:

Aikooko hal­li­tus toimia STM:n kuntou­tuskomitean ehdo­tuk­sen mukaises­ti eli esit­tää Kelan kuntou­tusp­sykoter­a­pi­oiden jatkamista tois­taisek­si nykyiseen tapaan ja miten hal­li­tus varmis­taa, etteivät Sip­ilän hal­li­tuk­sen maakun­tau­ud­is­tus ja sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­iden uud­is­tus vaaran­na kuntou­tusp­sykoter­api­an jatkoa ja saatavu­ut­ta?

Helsingis­sä 22.3.2018
Outi Alanko-Kahilu­o­to, vihr”

Vas­taus kir­jal­liseen kysymyk­seen Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an jatkos­ta

”Eduskun­nan puhemiehelle

Vas­tauk­se­na kysymyk­seen esitän seu­raavaa: Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön aset­ta­ma kuntoutuk­sen uud­is­tamiskomitea on tehnyt ehdo­tuk­sen Kansaneläke­laitok­sen jär­jestämisvelvol­lisu­u­den piiri­in kuu­lu­van kuntou­tusp­sykoter­api­an siirtämis­es­tä maakun­tien jär­jestämis­vas­tu­ulle (Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön raport­te­ja ja muis­tioi­ta 2017:41). Komitean ehdo­tuk­sen mukaan siir­ron edel­ly­tys­ten täyt­tymistä arvioitaisi­in aikaisin­taan vuon­na 2025.

Kuntou­tusp­sykoter­api­an jär­jestämisvelvol­lisu­u­den siir­to maakun­nille edel­lyt­täisi kor­vaa­van palvelu­lain­säädän­nön ja asi­akas­mak­su­lain­säädän­nön valmis­telua. Tässä yhtey­dessä olisi arvioita­va ja ratkaista­va sub­jek­ti­ivisen oikeu­den ja muu­tok­sen­hakuoikeu­den säi­lyt­tämiseen liit­tyvät kysymyk­set. Lisäk­si olisi arvioita­va rahoi­tus­muu­tok­sen vaiku­tuk­set, kus­tan­nus­vaiku­tuk­set ja mah­dolli­nen lisära­hoi­tus­tarve sekä vaiku­tuk­set asi­akkaisi­in, palvelu­jen saatavu­u­teen ja valin­nan­va­pau­teen. Siir­ron yhtey­dessä olisi varmis­tet­ta­va eri maakun­tien asukkaiden yhden­ver­tainen oikeus psykoter­api­a­palvelui­hin ja palvelu­jen tarpeen­mukainen toteu­tus.

Hal­li­tus arvioi parhail­laan kuntoutuk­sen uud­is­tamiskomitean ehdo­tus­ta osana sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon monikanavaisen rahoituk­sen yksinker­tais­tamista koske­vaa valmis­telua.

Helsingis­sä 11.4.2018
Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri Pirkko Mat­ti­la”

Kir­jalli­nen kysymys kuntou­tusp­sykoter­api­a­palvelu­iden tur­vaamis­es­ta

Kir­jalli­nen kysymys KK 157/2018 vp

”Eduskun­nan puhemiehelle

Mie­len­ter­veysongel­mat ovat merkit­tävin työkyvyt­tömyy­seläkkei­den syy, ja niiden vuok­si mak­se­taan entistä enem­män sairaus­päivära­ho­ja ja menetetään työpäiviä. Van­hempi­en mie­len­ter­veysongel­mat vaikut­ta­vat las­ten mie­len­ter­vey­teen, ja las­ten ja nuorten mie­len­ter­veysongel­mat ovatkin lisään­tyneet. Myös las­ten ja nuorten huostaan­ot­to­jen määrä on kas­vanut. Varsinkin pien­ten las­ten sijoi­tusten taustal­la ovat usein van­hempi­en ongel­mat, suurim­pana yksit­täisenä syynä van­hempi­en mie­len­ter­veys- ja päi­hdeon­gel­mat.

Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­at vas­taa­vat täl­lä het­kel­lä noin puol­ta Suomes­sa annet­tavas­ta psykoter­api­as­ta. Kelan kuntou­tusp­sykoter­apia on erit­täin tulok­sel­lista: Kelan rek­isteriseu­ran­nan mukaan 82 pros­ent­tia kuntoutu­jista on täysin työ- tai opiskelukyky­isiä kuntoutuk­sen päät­tyessä. Suurin osa kuntoutuk­seen osal­lis­tu­jista jatkaa työtä ja opiskelua myös kuntoutuk­sen aikana.

Kuntoutuk­sen uud­is­tamiskomitea on mar­rasku­us­sa 2017 julka­istus­sa lop­pu­ra­por­tis­saan esit­tänyt, että Kelan kuntou­tusp­sykoter­apia lakkaute­taan ja psykoter­api­an jär­jestämis­vas­tuu siir­retään maakun­nille. Kun sote-uud­is­tuk­ses­sa maakun­tien tehtäväk­si siir­tyvät nimeno­maan ter­vey­den­huolto­lain velvoit­teet, se ei takaa ihmis­ten oikeut­ta saa­da psykoter­api­aa sil­loin, kun he sitä tarvit­se­vat. Ter­vey­den­huolto­lain mie­len­ter­vey­den hoitoa koske­vat pykälät ovat niin yleis­lu­on­toisia, että niiden perus­teel­la kun­nat ja kun­tay­htymät eivät ole jär­jestäneet riit­tävästi psykoter­api­aa.

Kuntou­tusp­sykoter­api­an jär­jestämis­vas­tu­un siir­to pois Kelal­ta tuleville maakun­nille ja kuntou­tuster­api­aan käytet­tävien resurssien hajot­ta­mi­nen täl­lä tavoin 18 osaan lakkaut­taa tulok­sel­lisek­si havaitun kuntou­tusp­sykoter­api­a­jär­jestelmämme. Täl­laise­na se ei enää vas­taisi psykoter­api­an tarvit­si­joiden ja ter­veys- ja kuntou­tus­palvelu­jär­jestelmän kehit­tämis­tarpei­ta.

Nopea pääsy tiivi­iseen ja riit­tävän pitkäkestoiseen psykoter­api­aan on mon­elle ihmiselle vält­tämätön apu sekä työkyvyn että henkilöko­htaisen elämän kannal­ta. Tutkimusten mukaan Kelan tuke­mas­sa kuntou­tusp­sykoter­api­as­sa kävi­jöistä 82 pros­ent­tia saavut­taa opiskelu- ja työkyvyn ter­api­an aikana tai sen jäl­keen. Jos nämä kaik­ki henkilöt jäi­sivät ilman mah­dol­lisu­ut­ta kun­nol­liseen psykoter­api­aan, on suure­na vaarana, että Suomes­sa on edessä muu­ta­man vuo­den kulut­tua räjähdys­mäi­nen kasvu mie­len­ter­veysongelmista johtu­via sairaus­pois­saolo­ja. Vuon­na 2017 yhtä kuntou­tusp­sykoter­api­aa kohti käytet­ty raha­sum­ma (1 800 euroa) vas­taa vain vajaan 2 viikon kus­tan­nuk­sia Kelalle ja työ­nan­ta­jille sairaus­pois­saoloku­luina. Kuntou­tusp­sykoter­apia on ollut siis hyvin kus­tan­nuste­hokas­ta.

Kelan rahoit­ta­mat kuntou­tusp­sykoter­api­at ovat toimi­vampia mah­dol­liseen maakun­tien rahoit­ta­maan psykoter­api­aan ver­rat­tuna ainakin kahdes­ta syys­tä. Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­aan hakeutues­saan ihmi­nen saa itse vali­ta psykoter­apeut­tin­sa. Psykoter­api­an tulok­sel­lisu­us­tutkimuk­sis­sa täl­lä on todet­tu ole­van paljon merk­i­tys­tä lop­putu­lok­sen kannal­ta. Jos rahoi­tus siir­ret­täisi­in maakun­ti­in, ter­api­aa tarvit­se­vat toden­näköis­es­ti ohjat­taisi­in suo­raan jollekin ter­apeu­ti­lle tai hänen täy­ty­isi vali­ta ter­apeut­tin­sa kil­pailutet­tu­jen ter­apeut­tien listal­ta. Näin ollen hänen ei olisi ehkä mah­dol­lista löytää toimiv­in­ta mah­dol­lista yhteistyö­suhdet­ta. Toinen Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an tulok­sel­lisu­u­den takana ole­va asia on sen riit­tävä inten­si­teet­ti ja kesto. Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­aa myön­netään vuodek­si ker­ral­laan ja käyn­te­jä on yleen­sä 1–2/vko. Täl­lainen pitkä ja inten­si­ivi­nen pros­es­si todel­la aut­taa ihmisiä ehey­tymään ja luo sel­l­aista muu­tos­ta, joka kan­taa usein koko lop­puelämän ajan.

Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­aan on jokaisel­la meistä ollut lak­isääteinen oikeus tarvit­taes­sa työkyvyn ollessa uhat­tuna psyykkisten ongelmien vuok­si. Jos vas­tuu siir­tyy maakun­ti­in, hoidon ja kuntoutuk­sen jär­jestämistä kos­kee ter­vey­den­huolto­la­ki, jos­sa ei kansalaisel­la ole minkään­laista oikeut­ta tiet­tyyn hoitoon, vaan vira­nomaiset ja bud­jet­ti määrit­televät sen, mil­laista hoitoa tar­jo­taan. Sil­loin on vaarana, että useim­miten päädytään tar­joa­maan mie­len­ter­veysongelmi­in pelkkää lääke­hoitoa ja muu­ta­maa keskustelukäyn­tiä psyki­a­trisen sairaan­hoita­jan kanssa. Tule­vien maakun­tien rahoi­tu­s­paineet ovat omi­aan lisäämään riskiä säästää ter­api­as­ta.

Kelan nykyi­nen kuntou­tusp­sykoter­api­a­jär­jestelmä on sekä poti­laiden oikeuk­sien että psykoter­api­an laadun valvon­nan kannal­ta erit­täin toimi­va, tulok­selli­nen ja kus­tan­nuste­hokas jär­jeste­ly. Näin poikkeuk­sel­lisen hyvin toimi­vaa kuntou­tuskokon­aisu­ut­ta ei ole perustel­tua hajot­taa, vaan sitä tulee pikem­minkin kehit­tää nykyisen lain­säädän­nön poh­jal­ta.

Edel­lä ole­van perus­teel­la ja eduskun­nan työjärjestyk­sen 27 §:ään viitat­en esitän asianomaisen min­is­terin vas­tat­tavak­si seu­raa­van kysymyk­sen:

Miten hal­li­tus aikoo tur­va­ta sosi­aali- ja ter­veyspalvelu-uud­is­tuk­ses­sa jokaisen ihmisen oikeu­den saa­da kuntou­tusp­sykoter­api­aa sil­loin, kun työkyky on uhat­tuna psyykkisten ongelmien vuok­si?

Helsingis­sä 24.4.2018
Eeva-Johan­na Elo­ran­ta, sd”

Vas­taus kir­jal­liseen kysymyk­seen kuntou­tusp­sykoter­api­a­palvelu­iden tur­vaamis­es­ta

”Eduskun­nan puhemiehelle

Vas­tauk­se­na kysymyk­seen esitän seu­raavaa:

Kuntoutuk­sen uud­is­tamiskomitea on tehnyt yksimielisen ehdo­tuk­sen kuntou­tusp­sykoter­api­an ja vaa­ti­van lääkin­näl­lisen kuntoutuk­sen jär­jestämis­vas­tu­iden siirtämis­es­tä Kelal­ta maakun­nille (STM Raport­te­ja ja muis­tioi­ta 2017:41). Rapor­tis­sa ehdote­taan kokeilu­lain säätämistä, jon­ka poh­jal­la mallia kokeil­taisi­in muu­ta­mas­sa maakun­nas­sa ja varsi­naiseen muu­tok­seen edet­täisi­in 2025.

Psykoter­api­at ovat lääke­hoidon ohel­la psyki­a­tri­an keskeinen hoit­o­muo­to. Psykoter­api­aa toteutetaan sekä julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa annet­ta­vana hoitona ja lääkin­näl­lisenä kuntoutuk­se­na että Kelan kor­vaa­mana kuntou­tusp­sykoter­api­ana. Hoi­dos­sa pain­opiste on psyykkisen sairau­den ja sen oirei­den pois­tamises­sa, kun kuntoutuk­sel­la tavoitel­laan toim­inta- ja työkyvyn säi­lymistä tai parane­mista. Nämä ovat sisäl­löltään osit­tain päällekkäisiä ja yksi poti­las voi saa­da molem­pia sairaut­en­sa eri vai­heis­sa. Nykyi­nen lain­säädän­nön ja rahoituk­sen eroista johtu­va hoidon ja kuntoutuk­sen eril­lisyys aiheut­taa epä­selvyyt­tä hoidon ja kuntoutuk­sen vas­tu­ista sekä hidas­taa hoidon ja kuntoutuk­sen toteu­tu­mista. Poti­laiden on vaikea hah­mot­taa mon­imutkaista jär­jestelmää ja toimia sen sään­tö­jen puit­teis­sa.

Psykoter­api­an laadun ja kri­tee­rien var­men­tamisek­si Val­tioneu­vos­ton ase­tuk­ses­sa erikois­sairaan­hoidon työn­jaos­ta ja eräi­den tehtävien keskit­tämis­es­tä (582/2017) sääde­tään psykoter­apeut­tis­ten ja psykososi­aal­is­ten menetelmien arvioin­nista ja niiden osaamisen ylläpi­dos­ta osana alueel­lis­ten kokon­aisuuk­sien suun­nit­telua ja yhteenso­vit­tamista. STM:n palvelu­va­likoima­neu­vos­tossa on valmis­teil­la kansalli­nen, näyt­töön perus­tu­va suosi­tus psykoter­a­pi­oista palvelu­va­likoimas­sa.

Maakun­ta- ja sote-valmis­telun yhtey­dessä on päätet­ty valmis­tel­la kuntou­tusp­sykoter­api­an jär­jestämisvelvol­lisu­u­den siir­toa Kelal­ta maakun­nille. Siir­to mah­dol­lis­taa psykoter­api­an jär­jestämisen kokon­aisuute­na ilman katkos­ta hoidon ja sen jäl­keen mah­dol­lis­es­ti tarvit­ta­van kuntoutuk­sen välil­lä.

Vas­tu­un­si­ir­to edel­lyt­tää mallin kokeilemista muu­ta­mas­sa maakun­nas­sa ja se vuorostaan edel­lyt­tää kokeilu­lain säätämistä. Kokeilun yhtey­dessä tulee löytää keinot, joil­la varmis­te­taan kuntou­tusp­sykoter­api­an rahoituk­sen ja poti­laan oikeuk­sien toteu­tu­mi­nen. Kansal­lisel­la ohjauk­sel­la ja seu­ran­nal­la on varmis­tet­ta­va eri maakun­tien asukkaiden väli­nen yhden­ver­taisu­us ja psykoter­api­a­palvelu­iden tarpeen­mukainen toteu­tus. Tarpeen­mukaisen saatavu­u­den varmis­t­a­mi­nen edel­lyt­tää hoitona ja kuntoutuk­se­na tar­jot­ta­van psykoter­api­an ottamista hoitoon pääsyn seu­ran­nan ja siihen liit­tyvän uhkasakkomenet­te­lyn piiri­in. Se edel­lyt­täisi yksiselit­teis­es­ti määritel­tyjä psykoter­api­aan pääsyn perustei­ta, joi­ta yllä­maini­tut menetelmien arvioin­nit ja Palvelu­va­likoima­neu­vos­ton työ tuke­vat. Lisäk­si on selvitet­tävä mui­ta keino­ja tavoit­teen toteut­tamisek­si.

Kokeilu­jen toteut­tamis­mah­dol­lisuuk­sia arvioitaes­sa on otet­ta­va huomioon yhden­ver­taisu­us­näköko­h­dat (PL 6 §). Kokeilu­jen piiris­sä ole­vien maakun­tien asukkaiden oikeuk­sia ei olisi mah­dol­lista rajoit­taa suh­teessa kokeilu­jen ulkop­uolis­ten maakun­tien asukkaisi­in. Kyse on sosi­aali­vaku­u­tus­lain­säädän­nön mukaises­ti vaku­utet­tu­jen yhden­ver­taisen kohtelun peri­aat­teesta. Tämä tarkoit­taisi sitä, että kokeilu­jen piiris­sä ole­vien maakun­tien asukkail­la olisi kokeiluista huoli­mat­ta kuitenkin viimekäti­nen oikeus edelleen hakea kuntou­tus­ta Kelas­ta, jol­loin kokeiluista ei vält­tämät­tä saataisi tavoitel­tu­ja tulok­sia ja tieto­ja jär­jestämis­vas­tu­iden siir­toa koskien. On arvioita­va, voivatko kokeilut perus­tua kokeilu­jen piiris­sä ole­vien maakun­tien asukkaiden tekemään vapaae­htoiseen val­in­taan kuntoutuk­sen jär­jestäjästä.

Jär­jestämis­vas­tu­iden siir­ron valmis­telus­sa on ratkaista­va, säi­lytet­täisi­inkö nykyiset yksilöidyt sub­jek­ti­iviset oikeudet kuntou­tusp­sykoter­api­aan myös jatkos­sa. Jos näi­den säi­lyt­tämiseen päädytään, on arvioita­va tämän suhde sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon palvelu­lain­säädän­nön kokon­aisu­u­teen ja eri­tyis­es­ti ter­vey­den­huolto­lain sairaan­hoitoa ja lääkin­näl­listä kuntou­tus­ta koske­vaan sään­te­lyyn, jos­sa ei sääde­tä asi­akkaiden yksilöidy­istä sub­jek­ti­ivi­sista oikeuk­sista. Tämä edel­lyt­tää maakun­nan jär­jestämiä ter­veys- ja kuntou­tus­palvelu­ja koske­vien sään­nösten arvioimista kokon­aisuute­na. Muu­tok­sen­hakuoikeus on ratkaista­va osana tätä pohd­in­taa. Asi­akas­mak­sut tulee myös ratkaista, sil­lä nykyiseen kuntou­tusp­sykoter­api­aan liit­tyvät asi­akkaan mak­sut voivat olla asi­akkaalle liian suuria ja sitä kaut­ta kuntou­tusp­sykoter­api­an toteut­tamisen estekin. Jos asi­akkaan mak­sua madal­letaan, niin maakun­ta tarvit­see vas­taa­van lisära­hoituk­sen.

Helsingis­sä 16.5.2018
Per­he- ja perus­palve­lu­min­is­teri Anni­ka Saarikko”

Läh­teet:

Suomen Kuvale­hti 26.3.:
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kelan-psykoterapia-siirtymassa-maakunnille-asiantuntijat-huolissaan-36–000-suomalaisen-mielenterveydesta/?shared=1014829–0c6bbeca‑4

Hal­li­tuk­sen kehys­ri­ihi­tiedote 10.4.: https://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-turvaa-maakuntien-rahoituksen-riittavyyden-ja-uudistuksen-sujuvan-alun

STM:n tiedote 17.4.: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/monikanavarahoitusta-yksinkertaistetaan-ja-asiakasmaksuja-uudistetaan

Kir­jal­liset kysymyk­set eduskun­nas­sa:
KK 100/2018: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_100+2018.aspx

KK 157/2018: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_157+2018.aspx