Tuomo Tikkanen: Kelan kuntoutuspsykoterapiat jatkuvat – tulevaisuus vaakalaudalla

Taus­taa

Päämin­is­teri Juha Sip­ilän johta­ma hal­li­tus ilmaisi maalisku­us­sa 2018 pyrkivän­sä lakkaut­ta­maan Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­at siirtämäl­lä niiden rahoituk­sen ja jär­jestämis­vas­tu­un maakun­nille. Hal­li­tus kaavaili alun perin varsin nopeaa aikataulua. Se jou­tui kuitenkin perään­tymään, kun han­ke ei saanut kan­na­tus­ta alan asiantun­ti­joiden eikä myöskään asi­aa selvit­täneen kuntou­tuskomitean piiris­sä. 

Tämän jäl­keen hal­li­tus päät­ti, että se antaisi oma­l­la hal­li­tuskaudel­laan eduskun­nalle vain esi­tyk­sen kokeilu­lain­säädän­nöstä. Sen avul­la kokeil­taisi­in, miten muu­ta­mat erikokoiset maakun­nat selviy­ty­i­sivät Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­aa vas­taavas­ta opiskelu- ja työkyvyn kuntoutuk­ses­ta. 

Hal­li­tus aikoi antaa kokeilu­lakiesi­tyk­sen eduskun­nalle syyskaudel­la 2018. Kokeilu oli esitet­ty val­tioneu­vos­ton suun­nitelmis­sa 17.4.2018 siten, että se ei olisi ollut aito kokeilu, vaan ensim­mäi­nen askel Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an lakkaut­tamiseen. 

Hal­li­tus oli laat­in­ut asialle jo valmi­in aikataulun: kokeilu­jen eräis­sä maakun­nis­sa piti alkaa vuon­na 2020, ja Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­at lakkautet­taisi­in vuon­na 2022. 

Tämä suun­nitel­ma ei toteu­tunut. Sen sijaan koko hal­li­tuk­sen sote-uud­is­tus­ta koske­va esi­tys kaa­tui eduskun­nas­sa. Samaan aikaan myös Kelan kuntou­tusp­sykoter­a­pi­oiden kasvu jatkui voimakkaasti. Vuon­na 2016 Kelan tuke­mas­sa psykoter­api­as­sa kävi 31 400 suo­ma­laista. Vuon­na 2019 määrä oli 50 400. Psykoter­api­aa saavien ihmis­ten määrä kasvoi 60 pros­ent­tia kolmes­sa vuodessa.

Myös Kelan tuke­maan psykoter­api­aan käytet­ty rahamäärä kasvoi vas­taavasti. Se oli 58,0 miljoon­aa euroa vuon­na 2016, ja 89,3 miljoon­aa euroa vuon­na 2019. Tästä vaku­ute­tut eli yrit­täjät ja tulon­saa­jat mak­soi­vat noin 30 miljoon­aa euroa. 

14.4.2019 jär­jestet­ti­in eduskun­tavaalit. Niiden tulok­se­na hal­li­tus vai­h­tui toukoku­us­sa 2019. Uuden hal­li­tuk­sen ohjel­maan kir­jat­ti­in kuntou­tusp­sykoter­api­aa sivuavasti vain seu­raa­vat asi­at:

- Kuntou­tus­ta kehitetään lähtöko­htana kuntoutuk­sen uud­is­tamiskomitean vuon­na 2017 valmis­tunut työ. 

- Kelan kuntoutuk­sen rahoituk­seen liit­tyen piti aset­taa par­la­men­taari­nen komitea vuo­den 2020 lop­pu­un men­nessä.

Par­la­men­taari­nen komitea olisi selvit­tänyt niin san­otun monikanavara­hoituk­sen purkamisen mah­dol­lisu­ut­ta. Monikanavara­hoituk­sel­la tarkoite­taan rahoi­tus­ta, johon osal­lis­tu­vat val­tion lisäk­si myös muut tahot, kuten työ­nan­ta­jat, yrit­täjät ja palka­nsaa­jat. Kelan kuntou­tushan rahoite­taan sairaus­vaku­u­tus­lain perus­teel­la siten, että val­tio mak­saa menoista 67 pros­ent­tia ja vaku­ute­tut eli yrit­täjät ja tulon­saa­jat 33 pros­ent­tia. 

Täl­laista par­la­men­taarista komiteaa ei kuitenkaan koskaan asetet­tu. Sen sijaan sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö julka­isi 20.11.2020 laa­ti­mansa luon­nok­sen kuntoutuk­sen uud­is­tamisen toim­inta­su­un­nitel­mas­ta. Min­is­ter­iö esit­ti tavoit­teek­si Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an lakkaut­tamisen. Se esit­ti, että kuntou­tusp­sykoter­api­an jär­jestämis­vas­tuu siir­ret­täisi­in sote-uud­is­tuk­sen yhtey­dessä mah­dol­lis­es­ti perustet­tavien maakun­tien tai niin san­ot­tu­jen hyv­in­voin­tialuei­den vas­tu­ulle.

Min­is­ter­iö jär­jesti luon­nok­seen liit­tyen 25.11.2020 etäy­htey­del­lä tapah­tuneen kuulemisti­laisu­u­den ja varsin pian sen jäl­keen 18.12.2020 julka­isi Kuntoutuk­sen uud­is­tuk­sen toim­inta­su­un­nitel­man 2020–2022. 

Kuntoutuk­sen uud­is­tamisen toim­inta­su­un­nitel­ma 2020–2022

Suun­nitel­ma esit­tää muun muas­sa seu­raavaa:

”Vas­tuu sosi­aali- ja ter­vey­den­huoltoon kytkey­tyvän lääkin­näl­lisen ja sosi­aalisen kuntoutuk­sen jär­jestämis­es­tä ja rahoituk­ses­ta siir­retään maakun­nille, kun alla maini­tut edel­ly­tyk­set ovat täyt­tyneet ja alla mainit­tu­jen kokeilu­jen arvioin­ti on toteutet­tu.”

”Kela kuitenkin jär­jestää KKRL 9 §:n perus­teel­la vaa­ti­vaa lääkin­näl­listä kuntou­tus­ta ja kor­vaa KKRL 11a §:n perus­teel­la kuntou­tusp­sykoter­api­aa siihen saak­ka, kunnes soteu­ud­is­tuk­ses­ta, monikanavaisen rahoi­tusjär­jestelmän muut­tamis­es­ta, kuntoutuk­sen muu­tok­sen­haus­ta ja kuntou­tus­palvelu­jen asi­akas­mak­su­ista on eduskun­nas­sa päätet­ty ja jär­jestämis­vas­tu­un siir­toon liit­tyvät kysymyk­set on selvitet­ty ja ratkaistu sekä maakun­tien on todet­tu jär­jestävän riit­tävässä laa­ju­udessa jär­jestämis­vas­tu­ul­laan ole­vat lääkin­näl­listä kuntou­tus­ta ja psykoter­api­aa koske­vat palve­lut.”

”Edel­lä mainit­tu­ja Kelan vas­tu­ul­la ole­vien kuntoutuk­sen jär­jestämis­vas­tu­iden siir­toa maakun­ti­in kokeil­laan viivyt­telemät­tä riit­tävässä laa­ju­udessa muu­ta­mas­sa erikokoises­sa maakun­nas­sa, jot­ta maakun­tien jär­jestämis­vas­tu­ulle siir­ret­tävien tehtävien toteut­ta­mi­nen voitaisi­in varmis­taa. Tämä edel­lyt­tää kokeilu­lain säätämistä.”

”Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön johdol­la arvioidaan kuntou­tus­vas­tu­un siir­ron yllä todet­tu­jen edel­ly­tys­ten täyt­tymistä aikaisin­taan 2025.”

”Kela jär­jestää KKRL 9 §:n perus­teel­la vaa­ti­vaa lääkin­näl­listä kuntou­tus­ta ja kor­vaa KKRL 11a §:n perus­teel­la kuntou­tusp­sykoter­api­aa tois­taisek­si kunnes ehdo­tuk­seen sisäl­tyvät edel­ly­tyk­set jär­jestämis­vas­tu­un siir­rolle täyt­tyvät.”

EFPP:n Suomen verkos­ton kan­nan­ot­to

EFPP:n Suomen verkos­to otti 1.12.2020 kan­taa suun­nitel­maan ja lähet­ti kan­nan­oton myös STM:n min­is­tereille. Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri Aino-Kaisa Peko­nen vas­taa Kelan kuntoutuk­ses­ta. Per­he- ja perus­palve­lu­min­is­teri Krista Kiu­ru vas­taa sote-uud­is­tuk­sen kokon­ais­valmis­telus­ta.

”Arvoisa sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri Aino-Kaisa Peko­nen 

EFPP Suomen kansalli­nen verkos­to ry:n KANNANOTTO STM:N KUNTOUTUKSEN UUDISTAMISEN TOIMINTASUUNNITELMAAN KUNTOUTUSPSYKOTERAPIAN OSALTA 

Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön kuntoutuk­sen uud­is­tamisen toim­inta­su­un­nitel­malu­on­nok­ses­sa (20.11.2020), joka perus­tuu edel­lisen hal­li­tuk­sen aikaisen Kuntoutuk­sen uud­is­tamiskomitean esi­tyk­si­in, esitetään Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an lakkaut­tamista ja siirtämistä sote-uud­is­tuk­ses­sa maakuntien/hyvinvointialueiden jär­jestämis­vas­tu­ulle. 

Suun­nitel­man mukaan Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an ja vaa­ti­van lääkin­näl­lisen kuntoutuk­sen siirtämis­es­tä tehdään kokeilu ja kokeilun tulosten perus­teel­la sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö arvioi kuntoutuk­sen jär­jestämis­vas­tu­un siir­ron kuitenkin aikaisin­taan vuon­na 2025. 

Esitämme että: 

‒ Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­aa ei lakkaute­ta eikä siir­retä hyv­in­voin­tialuei­den vas­tu­ulle. 

‒ Kokeilua ei toteuteta eikä sen edel­lyt­tämää kokeilu­lakia sääde­tä 

‒ Las­ten ja nuorten psykoter­apeut­te­ja kuul­laan las­ten ja nuorten mie­len­ter­vey­den kuntoutuk­sen lin­jo­ja suun­niteltaes­sa.

Mie­len­ter­veysongel­mat ovat merkit­tävin työkyvyt­tömyy­seläkkei­den syy, ja niiden vuok­si mak­se­taan eniten sairaus­päivära­ho­ja Suomes­sa (Kela). Koron­avirusepi­demi­an aikana mie­len­ter­veysongel­mat ja psykoter­api­aan hakeu­tu­vien määrä ovat lisään­tyneet. 

Tarvit­semme molem­mat väylät – sekä tulok­sel­lisen ja kansan­taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­van Kelan opiskelu- ja työkykyä ylläpitävän kuntou­tusp­sykoter­api­an että hyvät psykoter­api­a­palve­lut hyv­in­voin­tialueil­la – ja niiden tulee täy­den­tää toisi­aan. 

Kelal­la on noin 30 vuo­den koke­mus kuntoutuk­sen ja kuntou­tusp­sykoter­a­pi­oiden jär­jestämis­es­tä yht­enäisin kri­teere­in eduskun­nan säätämän lain nojal­la. Kelan kuntou­tusp­sykoter­apia tulee säi­lyt­tää ja sitä tulee kehit­tää Kelan kuntou­tus­lain (566/2005 § 9 ja §11a) mukaises­ti ja siten kuin vuo­den 2017 eläk­er­atkaisun yhtey­dessä on sovit­tu. 

Kelan kuntou­tusp­sykoter­apia tulee säi­lyt­tää ja irrot­taa sote-uud­is­tuk­ses­ta, kuten YTHS ja työter­veyshuolto. Hyv­in­voin­tialueil­la tulee jär­jestää psykoter­api­a­palve­lut siten, että ne vas­taa­vat psykoter­api­an arvioin­nin ja psykoter­apeut­tisen hoidon todel­liseen tarpeeseen. 

Lap­sille ja nuo­rille tulee tur­va­ta sekä lyhyet psykoter­apeut­tiset inter­ven­tiot että pitkä psykoter­api­akuntou­tus. 

1) Kelan kuntou­tusp­sykoter­apia, jon­ka piiris­sä on yli 50 000 suo­ma­laista, on erit­täin tulok­sel­lista ja kansan­taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa: Kelan rek­isteriseu­ran­nan mukaan 82 pros­ent­tia kuntoutu­jista on täysin työ- tai opiskelukyky­isiä kuntoutuk­sen päät­tyessä. Suurin osa kuntoutuk­seen osal­lis­tu­jista jatkaa työtä ja opiskelua myös kuntoutuk­sen aikana. Psykoter­api­akäyn­nistä val­tio mak­saa vain 38 euroa ja kuntoutuk­sen vuosikus­tan­nus henkilöä kohti on alle 1800 euroa (joka vas­taa kah­den viikon työstä pois­saolon kus­tan­nuk­sia). 

2) Kelan kuntoutuk­sen vas­tu­un siir­to hyv­in­voin­tialueille merk­it­sisi kuntoutuk­sen nykyisen rahoituk­sen lakkaut­tamista. Yrit­täjien ja palka­nsaa­jien osu­ut­ta rahoituk­ses­ta (33 %) ei ole mah­dol­lista siirtää hyv­in­voin­tialueille. Siten kol­ma­sosa kuntou­tusp­sykoter­api­an rahal­lis­es­ta resurssista menetet­täisi­in. 

Kuntoutuk­sen uud­is­tamiskomitea esit­tää, että vas­taa­va lisära­hoi­tus osoite­taan maakun­tien yleiskat­teel­liseen rahoituk­seen. Tämä jär­jeste­ly ei velvoit­taisi käyt­tämään rahaa kuntoutuk­seen. Se vaaran­taisi kuntou­tusp­sykoter­api­an riit­tävän saan­nin ja kehit­tämisen; riit­täviä psykoter­api­a­palvelu­ja ei pystyt­täisi tar­joa­maan taloudel­li­sista syistä. 

3) Uusien hyv­in­voin­tialuei­den oman mie­len­ter­veystyön käyn­nistämisessä on val­ta­va haaste jo nyt; arvioi­da psykoter­api­an tarvet­ta ja jär­jestää sitä nopeasti saatavis­sa ole­vana hoitona koko väestölle sekä kuntoutuk­se­na niille, joiden kuntou­tus ei kuu­lu Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an piiri­in. 

Hyv­in­voin­tialuei­den resursse­ja tulisi kohdis­taa ennal­taehkäisyn ja varhaisen hoidon lisäämiseen, jot­ta mie­len­ter­veysongel­mat eivät nykyisessä määrin pää­sisi vaikeu­tu­maan ja ihmis­ten työ- ja opiskelukyky vaaran­tu­maan. On erit­täin toden­näköistä, että hyv­in­voin­tialuei­den resurssit päte­vien työn­tek­i­jöi­den osalta eivät riitä 50 000 henkilön kuntou­tusp­sykoter­a­pi­oiden jatkamiseen ja/tai käyn­nistämiseen ainakaan uud­is­tuk­sen alku­vai­heessa. 

4) Kelan kuntou­tusp­sykoter­a­pi­oiden perus­tana ole­va lain­säädän­tö Kelan kuntou­tus­la­ki (566/2005 § 9 ja § 11a) on ain­oa lain­säädän­tö, joka tur­vaa sub­jek­ti­ivisen oikeu­den psykoter­api­aan sil­loin kun siihen on tarvet­ta. Kelan kuntoutuk­sen lakkaut­ta­mi­nen lopet­taisi kansalais­ten sub­jek­ti­ivisen oikeu­den psykoter­api­aan. Kokeilun piiris­sä ole­vien hyv­in­voin­tialuei­den asukkail­ta puut­tuisi mainit­tu sub­jek­ti­ivi­nen oikeus kokeilun aikana. 

Kun­tia, sairaan­hoitopi­ire­jä ja tule­via maakuntia/hyvinvointialueita koske­va ter­vey­den­huolto­la­ki ei takaa sub­jek­ti­ivista oikeut­ta psykoter­api­akuntoutuk­seen – sen nojal­la jär­jestet­tävä hoito ja kuntou­tus riip­pu­vat paikalli­sista eril­lispäätök­sistä, resurs­seista, pri­or­isoin­neista ja myös alueil­la vai­htel­ev­as­ta kom­pe­tenssista psykoter­api­an suh­teen; se ei takaa sen parem­min ihmis­ten psykoter­api­aa kuin yhden­ver­taisu­ut­ta psykoter­api­akuntoutuk­sen tarvit­si­joille. 

5) Kokeilu­un liit­ty­isi juri­disia ja eet­tisiä ongelmia: Kokeilu vaatisi kokeilu­lain säätämisen, pitkän seu­ran­ta-ajan ja tutkimuk­sel­lis­es­ti ver­tailukelpoiset menetelmät kokeilu­alueil­la. Eet­tisiä ongelmia aiheut­taisi­vat mm. hyv­in­voin­tialuei­den eri­ar­voisu­us kokeilun aikana ja kokeilun vaiku­tus meneil­lään ole­vi­in psykoter­api­apros­es­sei­hin. 

6) Tärkein­tä on saa­da kokon­aan uusis­sa organ­isaa­tiois­sa – maakunnissa/hyvinvointialueilla – väl­itön ensi lin­jan hoito toim­i­maan siten, että hoitoon pääsyn kyn­nys madal­tuu – ja ihmiset pää­sevät mak­sut­ta suo­raan hoidon piiri­in. Kelan kuntou­tusp­sykoter­apia on syytä säi­lyt­tää vah­vana jatkokuntou­tus­mah­dol­lisuute­na kaikille niille, joiden kohdal­la kol­men kuukau­den ensi hoito ei ole riit­tävää työ‑, opiskelu- ja toim­intakyvyn tur­vaamisek­si. 

7) Las­ten ja nuorten psykoter­apeut­te­ja tulee kuul­la näi­den ikäryh­mien mie­len­ter­vey­den kuntoutuk­sen lin­jo­ja suun­niteltaes­sa. Osa lap­sista tarvit­see elinympäristön edis­tämisen lisäk­si eri­ta­soista psyykkistä kuntou­tus­ta. Osa lap­sista ja nuorista hyö­tyy lyhy­istä inter­ven­tioista. Osa heistä tarvit­see ter­veen aikuisu­u­den poh­jan luomisek­si pitkää psykoter­api­akuntou­tus­ta, mikä ei ole toteutet­tavis­sa per­hekeskusten tai las­ten­suo­jelun toimes­ta. 

Varhaiske­hi­tyk­sessä tapah­tunei­den vau­ri­oiden kor­jaami­nen aikuisiässä on rahaa vievä ja vaa­ti­va kuntou­tustyö. Vain van­hem­mille suun­natut kuntou­tus­toimet eivät riitä las­ten kehi­tyk­sen takaamisek­si. Mie­len­ter­vey­den ongel­mat vaaran­ta­vat las­ten ja nuorten opiskelu- eli työkyvyn, jol­loin hoita­mat­tom­i­na heistä tulee aikuisiäl­lä pitkäaikaisten vaa­tivien kuntou­tus­muo­to­jen käyt­täjiä. Lap­su­u­den ja nuoru­u­den hoita­mat­tomat mie­len­ter­veysongel­mat ovat aikuis­ten mie­len­ter­veyshäir­iöi­den poh­ja. 

Helsingis­sä 1.12.2020 

EFPP Suomen kansalli­nen verkos­to ry:n hal­li­tus ja Sote-työryh­mä”

Kir­jalli­nen kysymys eduskun­nas­sa 

Asi­as­ta tekivät eduskun­nas­sa hal­li­tuk­selle kir­jal­lisen kysymyk­sen kansane­dus­ta­jat Sari Sarko­maa ja Anna-Kaisa Iko­nen. Sari Sarko­maa on toimin­ut Kelan val­tu­utet­tu­jen puheen­jo­hta­jana. Hän työsken­teli myös kuntoutuk­sen uud­is­tamiskomite­as­sa vuosi­na 2016–2017 ja tun­tee sen ehdo­tuk­set erit­täin hyvin. Anna-Kaisa Iko­nen on eduskun­nan sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­nan jäsen. 

KK 967/2020 vp Kir­jalli­nen kysymys kuntou­tusp­sykoter­api­an rahoituk­ses­ta ja jatkos­ta

”Eduskun­nan puhemiehelle

Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­at vas­taa­vat täl­lä het­kel­lä val­taosaa Suomes­sa annet­tavas­ta psykoter­api­as­ta. Vuon­na 2019 Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­aa sai Kelan tilas­to­jen mukaan 50 392 ihmistä, joista nuo­ria 16–26-vuotiaita oli 12 595. Kus­tan­nuk­set oli­vat 87,3 miljoon­aa euroa. Päätök­set tehti­in samoil­la kri­teereil­lä keskite­tysti Kelan määräämäl­lä taval­la lääkärin lähet­teel­lä ja Kelan asi­aan erit­täin hyvin pere­htyneen Kelan kuntou­tus­ryh­män toimes­ta.  

Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­at on lak­isääteis­tet­ty vuon­na 2011 Kelan kuntou­tus­ta koske­van lain muu­tok­sel­la. Sitä ennen ne oli­vat harkin­nan­varaisia. Lisäk­si kuntou­tusp­sykoter­api­an kor­vaus­ta­so­ja on nos­tet­tu vuo­den 2016 alus­ta sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön ase­tuk­sel­la.  

Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an kehit­tämis­es­tä on sovit­tu hal­li­tuk­sen ja työ­markki­na­jär­jestö­jen vuo­den 2017 eläk­er­atkaisua koske­van, syksyl­lä 2014 teh­dyn sopimuk­sen liit­teessä, joka kos­kee työkykyä ylläpitäviä ja työuria piden­täviä kuntou­tus­toimia.  

Kelan kuntou­tus on erit­täin tulok­sel­lista. Kelan rek­isteriseu­ran­nan mukaan noin 80 pros­ent­tia kuntoutu­jista on täysin työ- tai opiskelukyky­isiä kuntoutuk­sen päät­tyessä. Suurin osa kuntoutuk­seen osal­lis­tu­jista jatkaa työtä ja opiskelua myös kuntoutuk­sen aikana.  

Sote-uud­is­tuk­sen suun­nit­telun yhtey­dessä on esitet­ty Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an lakkaut­tamista ja sen jär­jestämis­vas­tu­un siir­toa jatkos­sa sote-maakun­tien tai ns. hyv­in­voin­tialuei­den vas­tu­ulle. 

Kuntou­tusp­sykoter­api­an jär­jestämisen lope­tus ja resurssien hajot­ta­mi­nen 21 osaan ei vas­taisi psykoter­api­an tarvit­si­joiden ja ter­veys- ja kuntou­tus­palvelu­jär­jestelmän kehit­tämis­tarpei­ta. Yhden­ver­taisu­us­pe­ri­aate vaaran­tuu, jos kuntou­tus­päätök­siä ryhdytään tekemään 21:llä eri perus­teel­la 21:ssä eri hallinnos­sa.  

Vuon­na 2017 kuntoutuk­sen uud­is­tamiskomitea yksimielisessä mietinnössään tote­si, että Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­aa ei pidä lakkaut­taa ennen kuin sote-uud­is­tuk­ses­ta, monikanavaisen rahoi­tusjär­jestelmän muut­tamis­es­ta, kuntoutuk­sen muu­tok­sen­haus­ta ja kuntou­tus­palvelu­jen asi­akas­mak­su­ista on eduskun­nas­sa päätet­ty ja jär­jestämis­vas­tu­un siir­toon liit­tyvät kysymyk­set on selvitet­ty ja ratkaistu sekä maakun­tien on todet­tu jär­jestävän riit­tävässä laa­ju­udessa jär­jestämis­vas­tu­ul­laan ole­vat psykoter­api­aa koske­vat palve­lut. Marinin hal­li­tu­so­hjel­mas­sa kuntou­tusjär­jestelmää aio­taan kehit­tää kuntoutuk­sen uud­is­tamiskomitean lin­jausten perus­teel­la. 

Edel­lä ole­van perus­teel­la ja eduskun­nan työjärjestyk­sen 27 §:ään viitat­en esitämme asianomaisen min­is­terin vas­tat­tavak­si seu­raa­van kysymyk­sen:

Miten hal­li­tus aikoo jär­jestää kuntou­tusp­sykoter­api­an osana sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon uud­is­tus­ta, miten hal­li­tus aikoo varmis­taa kuntou­tusp­sykoter­api­an yhden­ver­taisen saatavu­u­den ja kri­teeristön toteu­tu­misen koko maas­sa, miten hal­li­tus varmis­taa, että kuntoutuk­sen uud­is­tamiskomitean lin­jaus Kelan kuntou­tus-psykoter­api­as­ta toteu­tuu sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon uud­is­tuk­ses­sa ja  aikooko hal­li­tus toteut­taa ter­api­ataku­un tavoit­tei­ta?  

Helsingis­sä 22.12.2020    

Sari Sarko­maa (kok.)

Anna-Kaisa Iko­nen (kok.)”

Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­terin vas­taus kansane­dus­ta­jien Kir­jal­liseen kysymyk­seen

Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri Anna-Kaisa Peko­nen vas­tasi eduskun­nalle seu­raavasti:

”Eduskun­nan puhemiehelle

Vas­tauk­se­na kysymyk­seen esitän seu­raavaa: 

Psykoter­api­aa toteutetaan sekä julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa annet­ta­vana hoitona ja kuntoutuk­se­na, että Kelan kor­vaa­mana kuntou­tusp­sykoter­api­ana. Kun­nil­la on ter­vey­den­huolto­lain (1326/2010) mukainen velvol­lisu­us jär­jestää psykoter­api­aa osana sairaan­hoitoa. Julki­nen ter­vey­den­huolto toteut­taa vas­tu­ul­len­sa kuu­lu­vat psykoter­api­a­palve­lut itse tai ostopalveluina. 

Ter­vey­den­huol­lon palvelu­va­likoima­neu­vos­to on vuon­na 2018 lin­jan­nut, että vaikut­taviksi tode­tut psykoter­api­at ja psykososi­aaliset hoito- ja kuntou­tus­menetelmät kuu­lu­vat mie­len­ter­veys- ja päi­hde­häir­iöis­sä ter­vey­den­huol­lon palvelu­va­likoimaan osana tavoit­teel­lista hoitoa tai kuntou­tus­ta niiden kaikissa vai­heis­sa. 

Val­tioneu­vos­ton ase­tus erikois­sairaan­hoidon työn­jaos­ta ja eräi­den tehtävien keskit­tämis­es­tä (VNa 582/2017) antaa yliopis­tol­lis­ten sairaaloiden sairaan­hoitopi­ireille koor­di­naa­tio­vas­tu­un psykoter­apeut­tis­ten ja psykososi­aal­is­ten menetelmien arvioin­nista ja niiden osaamisen ylläpi­dos­ta alueil­laan. 

Kela puolestaan jär­jestää ja kor­vaa kuntou­tus­ta sekä tur­vaa kuntoutu­jan toimeen­tu­loa kuntoutuk­sen aikana kansaneläke­laitok­sen kuntou­tuse­tuuk­sista ja kuntou­tus­ra­haetuuk­sista annetun lain (566/2005) mukaises­ti. Henkilöl­lä on oikeus Kelan jär­jestämisvelvol­lisu­u­den piiri­in kuu­lu­vaan kuntoutuk­seen, kun lail­la sääde­tyt edel­ly­tyk­set täyt­tyvät. 

Kela kor­vaa 16–67-vuotiaan vaku­ute­tun työ- tai opiskelukyvyn tukemisek­si tai paran­tamisek­si tarkoituk­sen­mukaista kuntou­tusp­sykoter­api­aa, jos asian­mukaises­ti todet­tu ja diag­nosoitu mie­len­ter­vey­den­häir­iö uhkaa vaku­ute­tun työ- tai opiskelukykyä. Henkilön tulee olla sairaus­vaku­u­tus­lain (1224/2004) mukaises­ti vaku­utet­tu. Kuntou­tusp­sykoter­api­aa voivat antaa ter­apeu­tit, joiden pätevyys on Kelas­sa vahvis­tet­tu ja joiden tiedot on kir­jat­tu Kelan kuntoutuk­sen palvelun­tuot­ta­jarek­isteri­in. 

Kuntoutuk­sen uud­is­tamiskomitea teki vuon­na 2017 yhteen­sä 55 ehdo­tus­ta kuntoutuk­sen uud­is­tamisek­si (Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön raport­te­ja ja muis­tioi­ta 2017:41). Kuntoutuk­sen jär­jestämistä koske­vien ehdo­tusten lähtöko­htana oli, että kuntou­tus on osa hyv­in­voin­tipalvelukokon­aisu­ut­ta. 

Komitea ehdot­ti sosi­aalisen ja lääkin­näl­lisen kuntoutuk­sen jär­jestämis- ja rahoi­tus­vas­tu­un siirtämistä maakun­nille sekä kokeilu­ja muu­tok­sen tuek­si. Muut ehdo­tuk­set koski­vat muun muas­sa työter­veyshuol­lon roolin selkiyt­tämistä, kuntou­tus­tarpeen sään­nön­mukaista arvioin­tia sekä lain­säädän­nöl­lisiä täs­men­nyk­siä. 

Päämin­is­teri Marinin hal­li­tu­so­hjel­man mukaises­ti kuntou­tus­ta kehitetään vuosi­na 2020–2022 kuntou­tuskomitean ehdo­tusten mukaises­ti. Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö on jouluku­us­sa 2020 julkaissut kuntoutuk­sen uud­is­tamisen toim­inta­su­un­nitel­man (Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön julka­isu­ja 2020:39), johon on koot­tu keskeiset keinot, joil­la kuntou­tus­ta tul­laan uud­is­ta­maan tulev­ina vuosi­na. Kuntou­tus­ta kehitetään osana val­takun­nal­lisia muu­toso­hjelmia ja eril­lis­inä lak­i­hankkeina. 

Toim­inta­su­un­nitel­man mukaises­ti lääkin­näl­liselle kuntoutuk­seen ohjau­tu­miselle laa­di­taan vuosi­na 2020–2022 val­takun­nal­liset kuntoutuk­sen ohjau­tu­misen perus­teet. Kelan lak­isääteisen jär­jestämisvelvol­lisu­u­den piiri­in kuu­lu­vien vaa­ti­van lääkin­näl­lisen kuntoutuk­sen ja kuntou­tusp­sykoter­api­an jär­jestämis- ja rahoi­tus­vas­tu­ut puolestaan arvioidaan osana monikanavara­hoituk­sen purkamisen valmis­telua vuosi­na 2020–2021. 

Ter­api­ataku­u­ta koskevas­sa kansalaisa­loit­teessa ehdote­taan säädet­täväk­si mie­len­ter­vey­den häir­iöi­den psykososi­aalis­es­ta hoi­dos­ta peruster­vey­den­huol­los­sa ja siihen pääsyn aikara­joista. Vuo­den 2020 alus­sa julka­istu kansalli­nen mie­len­ter­veysstrate­gia sisältää ehdo­tuk­set mie­len­ter­veystyön ja ‑palvelu­jen kehit­tämisek­si vuosi­na 2020–2030. Näi­hin sisäl­tyy psykososi­aal­is­ten hoit­o­muo­to­jen saatavu­u­den paran­t­a­mi­nen. Siinä onnis­tu­mi­nen edel­lyt­tää perus­ta­son ja erikois­sairaan­hoidon yhteistyörak­en­teen paran­tamista häir­iöi­den tun­nistamisen sekä kokon­aishoidon ja inter­ven­tioiden toteut­tamisen tuek­si. 

Mie­len­ter­veysstrate­gian tavoit­tei­ta pyritään Tule­vaisu­u­den sosi­aali- ja ter­veyskeskus ‑ohjel­mas­sa saavut­ta­maan vahvis­ta­mal­la perus­ta­son yhteistyötä erikois­sairaan­hoidon kanssa sekä tuo­ma­l­la psykoter­a­pi­oi­ta ja ehkäi­se­viä ja hoidol­lisia psykososi­aal­isia menetelmiä perus­ta­solle käyt­töön. Kaikkien aluei­den han­kkeis­sa lisätään psykososi­aal­is­ten menetelmien saatavu­ut­ta nuorten perus­ta­son palveluis­sa. Muiden mie­len­ter­veyshäir­iöi­den hoitoon liit­tyvien toimen­pitei­den pain­o­tus vai­htelee alueit­tain. 

Lisäk­si Tule­vaisu­u­den sosi­aali- ja ter­veyskeskus ‑ohjel­maan kytkey­tyväl­lä sote-raken­neu­ud­is­tuk­sen val­tion­avus­tuk­sel­la on rahoitet­tu Helsin­gin yliopis­tol­lisen sairaalan eri­ty­is­vas­tu­ualueel­la ”Ter­api­at perus­ta­solle” ‑han­ket­ta. Sen tarkoituk­se­na on mata­lan kyn­nyk­sen vaikut­tavien psykososi­aal­is­ten hoito­jen laa­ja tar­jon­ta perus­ta­sol­ta. 

Vuon­na 2021 on tarkoi­tus toteut­taa Tule­vaisu­u­den sosi­aali- ja ter­veyskeskus ‑ohjel­man täy­den­tävä val­tion­avus­tushaku. Hoito­taku­un osalta valmis­telu peruster­vey­den­huol­lon hoitoon pääsyn tiuken­tamisek­si 7 vuorokau­teen on käyn­nis­sä. Peruster­vey­den­huol­lon hoitoon pääsy kos­kee sekä fyy­sis­ten että psyykkisten ter­veysongelmien hoitoa.

Helsingis­sä 8.1.2021 

Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri Aino-Kaisa Peko­nen”

Kelan kuntou­tusp­sykoter­a­pi­oiden jatkamisen ja kehit­tämisen perus­teet

Alan jär­jestöt ja asiantun­ti­jat ovat toden­neet asian käsit­te­lyn eri vai­heis­sa, että suun­nitel­ma Kelan kuntou­tusp­sykoter­a­pi­oiden lakkaut­tamis­es­ta ei ole järkevä eikä perustel­tu muun muas­sa seu­raav­ista syistä:

1. Kelan kuntou­tusp­sykoter­apia toimii varsin hyvin ja tulok­sel­lis­es­ti nimeno­maan keskitet­tynä jär­jestelmänä. Kuntou­tusp­sykoter­api­aa koske­vat päätök­set tehdään yhden­ver­tais­es­ti ja samoil­la kri­teereil­lä kaikkial­la Suomes­sa. Näin toimi­vaa kuntou­tusp­sykoter­api­aa ei ole tarkoituk­sen­mukaista hajot­taa 21 eril­liseen osaan.

2. Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­at ovat erit­täin tulok­sel­lisia. Yli 80 % kuntoutu­jista, joiden opiskelu- tai työkyky on alen­tunut tai uhat­tuna kuntoutuk­sen alus­sa, on opiskelu- ja työkyky­isiä psykoter­api­an päät­tyessä.

3. Kelan kuntou­tusp­sykoter­apia on erit­täin kus­tan­nuste­hokas­ta. Yhden kuntoutu­jan koko vuo­den kus­tan­nus (noin 1 700 euroa vuon­na 2019) vas­taa noin kah­den viikon sairaus­pois­saolon kus­tan­nuk­sia työ­nan­ta­jalle ja Kelalle.

4. Kelan kuntoutuk­sen rahoituk­ses­ta merkit­tävän osan eli 33 pros­ent­tia hoita­vat yrit­täjät ja tulon­saa­jat sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ista. Val­tion osu­us yhdestä 57,60 euron käyn­tiko­r­vauk­ses­ta on vain 38 euroa.

5. Yrit­täjien ja tulon­saa­jien mak­su­o­suuk­sia ei ole mah­dol­lista siirtää maakun­ti­in, joten val­taosa rahoituk­ses­ta katoaa, jos hal­li­tuk­sen suun­nitel­ma toteutetaan. Vuon­na 2019 kuntou­tusp­sykoter­api­as­sa kävi 50 400 henkilöä. Kokon­aisku­lut oli­vat 87,3 miljoon­aa euroa, jos­ta yrit­täjien ja tulon­saa­jien osu­us oli noin 30 miljoon­aa euroa.

6. Kuntou­tusp­sykoter­api­aa saavien henkilöi­den määrä kas­vaa voimakkaasti. Vuosi­na 2016–2019 psykoter­api­as­sa kävi­jöi­den määrä on kas­vanut 19 000 henkilöl­lä. Jos yrit­täjien ja tulon­saa­jien mak­su­o­su­us jäisi pois, rahoituk­seen jäisi noin 30 miljoo­nan euron aukko.

7. Kelan kuntou­tuse­tuuk­sia koske­va laki on ain­oa laki Suomes­sa, joka takaa sub­jek­ti­ivisen oikeu­den psykoter­api­aan sil­loin, kun se on tarpeen. Tämä oikeus on ollut voimas­sa eduskun­nan yksimielisel­lä päätök­sel­lä 1.1.2011 alka­en.

8. Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­at takaa­vat tarvit­taes­sa myös pitkäkestoisem­man hoidon. Laki­in Kelan kuntoutuk­ses­ta on kir­jat­tu, että kuntoutu­jal­la on oikeus psykoter­api­aan vuodek­si ker­ral­laan enin­tään kol­men vuo­den ajak­si siten, että käyn­te­jä on vuodessa enin­tään 80 ja kolmes­sa vuodessa enin­tään 200. Kela voi kor­va­ta eri­ty­isin perustein uuden, enin­tään kolme vuot­ta kestävän ter­api­a­jak­son, jos edel­lisen jak­son päät­tymis­es­tä on kulunut vähin­tään viisi vuot­ta.

9. Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­as­sa toteu­tuu kuntoutu­jan aito valin­nan­va­paus suh­teessa palvelun­tar­joa­jaan. Kuntoutu­ja saa itse vali­ta oman psykoter­apeut­tin­sa päte­vien psykoter­apeut­tien joukos­ta – eikä maakun­ta tai mikään muukaan taho päätä val­in­taa kuntoutu­jan sijas­ta.

10. Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an lähetekäytän­tö on laa­japo­h­jainen. Psyki­a­trin lähete voidaan kir­joit­taa kun­nista, kun­tay­htymistä, YTHS:ltä, työter­veyshuol­losta tai yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta. Näin kuntoutu­jal­la on valin­nan­va­paus myös sen suh­teen, mis­tä hän psyki­a­trin lähet­teen kuntou­tusp­sykoter­api­aan saa tai hakee.

11. Kelan kuntou­tusp­sykoter­a­pi­oi­ta voidaan edelleen kehit­tää. Psykoter­api­aan oikeut­tavia ehto­ja ja kri­teere­itä sekä ikära­joituk­sia voidaan laa­jen­taa nykyis­es­tä ja taloudel­lista omavas­tu­u­ta alen­taa. Lähetekäytän­töjä voidaan nopeut­taa ja yksinker­tais­taa. Näin kuntou­tusp­sykoter­api­at tuli­si­vat yhä laa­jem­min ja yhden­ver­taisem­min saataville. Myös psykoter­a­pi­oiden laat­ua ja kestoa voidaan monipuolis­taa kuntoutu­jien tarpei­den mukaises­ti.

Läh­teet

EFPP Suomen kansalli­nen verkos­to (2020). EFPP Suomen verkos­ton kan­nan­ot­to. Luet­tavis­sa osoit­teessa http://www.efpp-finland.org/test/ajankohtaista/EFPP_kannanotto_STM_kuntoutus_2020.pdf

Kir­jalli­nen kysymys kuntou­tusp­sykoter­api­an rahoituk­ses­ta ja jatkos­ta eduskun­nas­sa (2020). KK 967/2020 ja KK 967/2020 vp. Luet­tavis­sa osoit­teessa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_967+2020.aspx

Sarparan­ta, Tuo­mas (toim.) (2019). Kelan kuntou­tusti­las­to. Helsin­ki: Kela. Luet­tavis­sa osoit­teessa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/315063/Kelan_kuntoutustilasto_2019.pdf

Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö (2020). Kuntoutuk­sen uud­is­tamisen toim­inta­su­un­nitel­ma 2020–2022. Kuntoutuk­sen uud­is­t­a­mi­nen. Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön julka­isu­ja 2020:3. Luet­tavis­sa osoit­teessa http://urn.fi/URN:ISBN:978–952-00–8443‑1

Tikka­nen, Tuo­mo (2018). Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­at jatku­vat. Psykoter­apia, 38(2), 151–157.

Val­tioneu­vos­to (2019). Päämin­is­teri San­na Marinin hal­li­tuk­sen ohjel­ma 10.12.2019. Osal­lis­ta­va ja osaa­va Suo­mi – sosi­aalis­es­ti, taloudel­lis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti kestävä yhteiskun­ta. Val­tioneu­vos­ton julka­isu­ja 2019:31. Luet­tavis­sa osoit­teessa http://urn.fi/URN:ISBN:978–952-287–808‑3