Psykoterapia (2004), 23(2), 92—100
Arja Rasilainen
Ignacio Matte Blanco - tuntematon ajattelija
Johdanto
Ignacio Matte Blanco on jäänyt useimmille psykoanalyytikoille tuntemattomaksi tiedostamattoman, tuntemattoman mantereen, tinkimättömänä tutkijana ja sanoittajana. Hän kohdisti pääteoksensa sekä psykoanalyytikoille että matemaattiseen logiikkaan ajattelunsa perustaville filosofeille. Hän on kuitenkin jäänyt molemmissa tutkijakunnissa sivuun; psykoanalyytikot ovat ilmeisesti epäilleet teoriaa matemaattisen pragmaattiseksi ja puisevaksi, matemaattiset ajattelijat eivät ilmeisesti ole piitanneet psyykestä. Kuitenkin se suhteellisen pieni joukko, joka on tutustunut Matte Blancon uraauurtaviin ajatuksiin, on erityisen innostunut hänen elävistä ja avaavista käsitteistään ja teorioistaan. Kliinistä työtä tekevät psykoanalyytikot kokevat saaneensa korvaamattomia työvälineitä.
Matte Blancon teksteihin tutustuminen vaatii eri tieteenalojen välisen esteen ylittämistä, uskaltautumista vieraalle maaperälle, avointa mieltä. Hän soveltaa joukko-opin käsitteitä ja äärettömien joukkojen lainalaisuuksia kehittäen omaa teoriaansa ihmismielen rakentumisesta ja toiminnasta. Teoriaan tutustuminen on vaativaa, mutta avautuessaan se palkitsee odottamattomalla tavalla, aiemmin ehkä 'paperisiksi' jääneet käsitteet saavat uuden elämän.
Tässä tekstissä käsittelen hänen symmetria- ja asymmetria-käsitteitään ja pyrin esittämään sekä teoreettista johdattelua että käsitteiden soveltamisesta käytännön esimerkkejä.
Matte Blancon teoria ulottuu symmetria- ja asymmetria-käsitteitä huomattavasti laajemmalle, niinpä suunnitelmissani onkin hänen teoriaansa laajemmin valottava artikkelisarja, joka saattaisi madaltaa kynnystä tarttua Ignacio Matte Blancon alkuperäisiin teksteihin ja lähteä itse tutkimusmatkalle kohti tiedostamattoman syvyyksiä.
Henkilöhistoriaa
Matte Blanco syntyi 1908 Chilessä aristokraattiseen maanomistajaperheeseen. Hän luonnehtii itseään emotionaaliseksi latinotyypiksi ja on kertonut isän kutsuneen häntä hiustenhalkojaksi jo viiden ikäisestä lähtien. Hän sanoo itse, että tämä yhdistelmä kuvaa häntä parhaiten.
Matte Blanco valmistui lääkäriksi Santiagon yliopistosta ja hänestä tuli fysiologian apulaisprofessori 25 vuoden iässä. Hän kiinnostui psykiatriasta ja psykoanalyysista ja siirtyi 1930-luvun puolivälissä Englantiin opiskelemaan. Opiskellessaan psykoanalyysia hän alkoi tutkia intensiivisesti myös matemaattista logiikkaa.
Hän tutustui Freudin ja Melanie Kleinin oppeihin ja arvosti myöhemmässä analyyttisessa ajattelussaan eniten nimenomaan heitä. Hänen analyytikkonsa oli Walter Schmideberg, joka on Melanie Kleinin tyttären puoliso.
1940-luvulla hän siirtyi Amerikkaan ja meni naimisiin Englannissa tapaamansa naisen kanssa. Heille syntyi tytär. 1940-luvun puolivälissä hän palasi Chileen, missä hänet valittiin Chilen yliopiston psykiatrian professoriksi.
1950-luvulla hän erosi ja meni muutamaa vuotta myöhemmin uusiin naimisiin italialaisen Lucianan kanssa. Heille syntyi kuusi lasta. Vuonna 1966 perhe muutti Roomaan, missä Matte Blanco kutsuttiin Italian psykoanalyyttisen seuran koulutusanalyytikoksi. Hänen vaimonsa Luciana Bon de Matte on tunnettu roomalainen kleinilaisen koulutuksen saanut koulutusanalyytikko.
Ignacio Matte Blancon työtoverit ja seuraajat kuvaavat häntä tinkimättömäksi ja loisteliaaksi ajattelijaksi, joka kuitenkin osin näistä syistä on jäänyt vieraaksi useimmille psykoanalyytikolle. Hänen teksteihinsä tutustuminen vaatii sinnikkyyttä, sillä hän kirjoittaa psykoanalyyttista teoriaansa matemaattisella tarkkuudella ja matemaattisia käsitteitä hyödyntäen. Sinnikkyys on kuitenkin palkitsevaa, sillä kun hänen ajattelunsa avautuu, se alkaa tuntua suorastaan itsestään selvältä, ja myös aiemmin kimuranttisilta tuntuneita Freudin tai Kleinin käsitteitä avautuu uudesta näkökulmasta.
Matte Blancon pääteos, The Unconscious as Infinite Sets. An Essay in Bi-logic, ilmestyi 1975. Kyseessä on todellakin esseemuotoinen jatkuvasti etenevä lähes 500 sivua käsittävä teos. Ensimmäisten 150 sivun matemaattisen teorian sisukkaan tutkimisen jälkeen teksti ja teoria imaisee mukaansa kuin salapoliisiromaani parhaimmillaan.
Matte Blancon tähtäimessä oli kirjoittaa 'trilogia', mutta hänen teoksensa jäivät kahteen. Thinking, Feeling, and Being, teoksista jälkimmäinen ilmestyi 1988 Matte Blancon ollessa 70 vuoden ikäinen. Työtovereidensa ehdotuksesta Matte Blanco pyrki rajoittamaan teorian kuljetusta ja tuomaan esille enemmän kliinisiä esimerkkejä, mutta teoria vie vanhenevan miehen mukanaan aina uusiin ja uusiin oivalluksiin ja reitteihin. Hänellä on myös kiire, sillä hänen aikansa on käymässä vähiin...
Kahden pääteoksensa lisäksi Matte Blanco on kirjoittanut lukemattomia artikkeleita eri julkaisuihin. Kolmas teos jäi ilmestymättä, sillä 1990 Matte Blanco joutui onnettomuuteen, joka vaurioitti hänen aivojaan merkittävästi. Onnettomuuden jälkeen hänen loistava ajattelunsa palautui vain ajoittain, muutamaksi sekunniksi kerrallaan, ja hän kuoli 1995.
Lontoossa toimii Matte Blancon teorian innoittama keskusteluryhmä mm. psykoanalyytikko Eric Raynerin johdolla. Eric Rayner toimii Lontoossa yksityisenä psykoanalyytikkona ja hän on Lontoon psykoanalyyttisen instituutin koulutusanalyytikko. Ryhmä tapaa kahdesta kolmeen kertaan vuodessa ja koostuu eri alojen asiantuntijoista: mukana on psykoanalyytikkojen lisäksi filosofeja, ryhmäpsykoanalyytikko, lakimies, kielitieteilijä, kustantaja, pappi. Usein mukaan ilmaantuu myös aktiivisia keskustelijoita Englannin ulkopuolelta.
Rayner kuvaa kansainvälistä matteblancolaista ryhmää pieneksi, mutta innostuneeksi ryhmäksi, jossa emotionaalisuus ja loogisuus toimivat yhtä aikaa. Hän ajattelee, että ryhmän hyvä yhteishenki johtuu juuri tästä loogisen päättelyn ja emotionaalisen nautiskelun samanaikaisuudesta. Ryhmä on kehitellyt vuosien kuluessa Matte Blancon ajatuksia edelleen hyödyntäen nykymatematiikan ja -fysiikan löytöjä. 1, 2
Matte Blancon teorian kehittelyä
1. Tietoisuuden ja tiedostamattoman logiikka - bi-logiikka
Matte Blanco pitää loogisten päätelmiensä lähtökohtana Freudin viittä käsitettä tiedostamattoman olemuksesta:
Siirtymää ja tiivistymää Freud pitää primaariprosessin erityismerkkeinä.
Piilotajuisen määritteleminen yksiselitteisesti tuntuu olevan mahdotonta, kuten Matte Blanco toteaa arvioidessaan Freudin käsitteitä: Freud puhuu 'piilotajuisista prosesseista'- prosessi-käsite sinällään jo sisältää peräkkäisyyden oletuksen, siis ajan olemassaolon.
Emme voi päästä sanatarkkaan määrittelyyn kuvaillessamme ’tiedostamattoman järjestelmää' johtuen juuri tämän tutkimattoman mantereen ominaisuuksista -joudumme käyttämään 'tietoisen järjestelmän' käsitteitä. Määrittelemme tiedostamatonta tietoisuudesta käsin.
2. Matte Blancon peruskäsitteitä
Klassinen eli Aristoteelinen logiikka luo 'joko-tai'-asetelman. A ei voi olla samanaikaisesti sekä A että ei A. Matte Blanco on luonut bi-logiikan käsitteen. Bi-logiikka perustuu symmetrian ja asymmetrian käsitteisiin.
Havainto sinänsä perustuu asymmetriaan eli eroavaisuuden havaitsemiseen: havainnon kohteen on erotuttava taustastaan.
Symmetrian vallitessa äärimmillään kyseessä on ’jakamaton ykseys' (undivided unity), jossa mitään havaintoa, erottumista ei voi olla.
Pieni lapsi havainnoi samuutta, symmetriaa. Samankaltaisuuden tunnistaminen on oleellista ihmisen ajattelussa ja toisaalta erojen mieltäminen on yhtä tärkeää. Näin symmetria ja asymmetria ovat samanaikaisesti toimivia ajattelun rakenteita.
Esimerkiksi käsite 'äiti' sisältää symmetrisen tiedon, että kyseessä on ihminen (eläin: emo), nainen ja toisaalta kullekin meistä asymmetrisen tiedon oman äidin erityisominaisuuksista. Kyseessä on bi-looginen käsite, eli 'äiti'-käsite sisältää sekä symmetriaa että asymmetriaa samanaikaisesti.
Äärimmäinen asymmetria on patologinen tila, kyse on liiallisesta lohkomisesta, jolloin lohkotun samankaltaisuus kokonaisuuteen nähden jää ymmärtämättä. Psykoottisesti oireileva saattaa ajatella konkreettisesti, hän ei välttämättä käsitä metaforisia ilmauksia, joiden ymmärtäminen edellyttää symmetrian samankaltaisuuden tajuamista, käsitteiden laajentamista toisen aistielimen alueelta toiselle. Hän saattaisi mennä maistamaan, kun joku puhuu 'makeesta tyypistä'. Sulaako 'makee tyyppi' sateessa?
Toisaalta psykoottinen ajattelu saattaa sisältää symmetrisaatioita, joita on vaikea ymmärtää. Matte Blanco kertoo potilaasta, joka arveli vastaanottoapulaisen olevan hyvin rikas, sillä tämä oli kookas ihminen. Tämän potilaan mielessä ruumiillinen koko ja taloudellisten varojen runsaus kuuluivat yhteen ja samaan symmetriseen luokkaan. Kookkaan vastaanottoapulaisen oli siis oltava rikas.
Symmetrisaatiolla tarkoitetaan kahden tai useamman eri kohteen samankaltaistamista niin, että ne eivät lopulta enää erotu toisistaan, vaan niiden välillä vallitsee symmetria, samankaltaisuus. Kun sanotaan, että tapahtuu symmetrisaatio, tarkastelun lähtökohta on asymmetrinen, erotteleva – symmetriassahan ei tapahtumia ole.
Käsite 'Bi-modaalinen' kuvaa olemisen tilaa, jossa symmetria/asymmetria ilmenevät yhtäaikaisina. Eli olemista, jossa esiintyy sekä symmetriaa että asymmetriaa, bi-loogista olemista sanotaan bi-modaaliseksi olemisen tavaksi.
3. Matte Blancon teorian kaksi perusperiaatetta
I YLEISTÄMISEN PERIAATE
"Tiedostamattoman systeemi (the system ucs.) kohtelee tiettyä hahmoa (henkilö, objekti, käsite) kuin tämä kuuluisi johonkin suurempaan luokkaan, johon kuuluu muitakin osia; se käsittelee tätä luokkaa yleisemmän luokan ala-luokkana ja tätä jälleen yleisemmän luokan alaluokkana jne." 4
Matti kuuluu miesten luokkaan, Maija naisista koostuvaan luokkaan, yhdessä he kuuluvat nisäkkäiden luokkaan, joka puolestaan kuuluu elollisten olentojen luokkaan...
Yleistämisen periaatteen sovellus
I 1"Luokkahierarkian kasvaessa tiedostamattoman systeemi suosii toisaalta yleisemmän tason toimintaa ja toisaalta pitää kiinni alkuperäisen hahmon ominaisuuksista luokkaa määrittävänä tekijänä." 4
II SYMMETRIAPERIAATE
"Tiedostamattoman systeemi kohtelee mitä tahansa käänteistä suhdetta identtisenä alkuperäisen suhteen kanssa. Toisin sanoen, se kohtelee asymmetrisia suhteita symmetrisinä." 4
Siis:
asymmetrinen suhde = symmetrinen suhde
Matti on Pekan veli = Pekka on Matin veli, kyseessä on symmetrinen suhde.
Matti on Pekan isä = Pekka on Matin poika, kyseessä on asymmetrinen suhde.
Tiedostamaton käsittelee asymmetrista suhdetta symmetrisenä, joten, jos
Matti on Pekan isä = Pekka on Matin isä.
Aristoteelisen logiikan pohjalta tämä on järjetöntä, mutta tiedostamattoman logiikan perusteella aivan normaalia.
Symmetriaperiaatteen johdannaisia:
II 1 "Symmetriaperiaatteen toimiessa peräkkäisyyttä (järjestystä) ei voi olla." 4
x on ennen y:tä = y on ennen x:ää
II 2 "Symmetriaperiaatteen toimiessa aito osajoukko vastaa väistämättä identtisesti kokonaisuutta." 4
Esimerkkinä tilanteesta, jossa osa vastaa kokonaisuutta, Matte Blanco kertoo naisesta, joka verinäytteen ottamisen jälkeen ajoittain puhui siitä, että häneltä vietiin verta, ja ajoittain hän valitti, että hänen koko kätensä oli viety lääketieteelliseen tutkimukseen. 5
Verinäyte ja käsi, josta näyte otettiin ovat yhtenevät, yhtenevyyden kokeminen osan ja kokonaisuuden välillä on luonteenomaista psykoottistasoisille mielteille. Neuroottistasoisessa ajattelussa tämänkaltainen ei ole yhtä selkeästi näkyvissä.
Jos osa ja kokonaisuus ovat sama asia, kuten periaate II 2:n mukaan esitetään, on ymmärrettävää, että rinta = äiti ja äiti = rinta.
Symmetriaperiaate avaa Kleinin osaobjektikäsitteet: Mikäli tiedostamaton toimii näin, on luonnollista, että osaobjekti vastaa kokonaisuutta. Tiedostamaton kohtelee osaobjekteja, rintaa tai penistä, kuin henkilöistä koostuvaa kokonaista luokkaa.
Potilas kokee terapeuttinsa ruokkivana rintana, ei pelkästään minä tahansa rintana vaan juuri tiettynä Ravitsevana Rintana, ja terapeutilla on myös hallussaan rinnan sisältämä äärimmäinen hyvä. Tämä tulee selkeästi näkyviin esimerkiksi terapeutin loman yhteydessä, kun potilas kokee terapeutin vievän rinnan häneltä pois, potilas kokee menettävänsä mahdollisuuden tähän mahtavaan aarteeseen. 6
Esimerkkinä omalta vastaanotoltani tulee mieleen 50 vuoden ikäinen neuroottistasoinen naispotilaani, joka ihmettelee toistuvasti valtavaa suuttumustaan minuun loma-aikojen yhteydessä. Häntä naurattaa - hän ymmärtää tunteensa mielettömyyden - ja samanaikaisesti hän on hyvin vihainen minulle.
II 2a"Joukon tai luokan osat ovat keskenään identtiset ja myös identtiset koko luokan/joukon kanssa; näin siis keskenään vaihdettavissa suhteessa luokkaa määrittävään ominaisuuteen, mutta myös niiden ominaisuuksien suhteen, jotka klassisen logiikan perusteella erottavat osat toisistaan." 4
Esimerkkinä turhautuneet puuskahdukset "ne naiset" / "te miehet". Lausahduksesta kuuluu, että turhautumisen aiheuttanut nainen/mies on identtinen koko luokan 'naiset’/'miehet' kanssa: luokka vastaa tätä yksilöä ja tämä yksilö vastaa koko luokkaa.
Tämänhän voimme havaita toimivan meidän kunkin mietteissä ja puheissa. Voitaneen sanoa, että olisi mahdotonta tulla toimeen ilman yleistäviä mielteitä - meidän olisi vaikeata suhteuttaa itseämme ympäristöömme, ellei meillä ole olemassa jonkinlaista ennakkoarviota esimerkiksi siitä, mitä lähimmäisemme ajattelevat meistä, miten he tulevat toimimaan.
Hymyilevät kasvot tulkitaan ystävällisiksi ja tiedostamattoman syvyyksissä nämä vieraan ihmisen hymyilevät kasvot yhdistyvät vauvalleen hymyilevän äidin rakastaviin kasvoihin. Tämä vieras ystävällisesti hymyilevä ihtninen saa itselleen hymyilevän äidin kanssa identtiset ominaisuudet, hän kuuluu äidin kanssa samaan 'ystävällisten hymyilevien' luokkaan, jonka osat ovat keskenään vaihdettavissa. Voimme siis luottaa häneen, hän tahtoo vain parastamme. - Eikö tässä ole transferenssin toiminnan ydin!?
Jatketaan ajatusleikkiä: Vähitellen, kun alamme tutustua kyseessä olevaan henkilöön eri yhteyksissä, tulee tilanteita, jolloin petymme häneen. Hän ei olekaan toiminut toivomallamme tavalla kuin rakastava äiti, hän on ’pettänyt' meidät. Nyt näemme tämän henkilön kasvojen takana pahimman vihollisemme kasvot, ja hänellä alkaa olla kaikki pahimman vihollisemme meihin kohdistamat pahat ajatukset. Itse asiassa hän on täysin identtinen vihollisemme kanssa.
Tässä esimerkissä aluksi 'ystävällisten hymyilevien' luokkaan kuulunut ihminen siirtyi ’pahojen vihollisten' luokkaan. Tällä tasolla tiedostamattoman järjestelmä pitää nämä luokat toisistaan erillisinä. Todellisen tilanteen kanssa - eli kuuluuko kuvattu henkilö kumpaankaan luokkaan - ei kokemuksellamme ole mitään tekemistä. Tiedostamaton ei toimi todennäköisyyksien mukaan. Tiedostamattomassa havaintomme kohteena olevat osat tai kokonaisuudet alkavat kuulua jonkin ominaisuutensa kautta sitä parhaiten vastaavaan luokkaan. Luokkaa luonnehtiva ominaisuus ei liity siihen vain 'jossain määrin' tai 'jonkin verran', vaan luokkaa määrittävät ominaisuudet toimivat maksimaalisina: rakkaus on maksimaalisena 'ystävällisten hymyilevien' -luokassa ja pahuus maksimaalisena jälkimmäisessä vihollisluokassamme. - Riittää, että kuuntelemme uutisia, ja saamme tähän vahvistuksen päivittäin: Pahuus on vihollisen puolella kokonaan ja täydesti, omalla puolella on vain hyvyyttä ja hyvää tahtoa.
Tiedostamaton ei tunnista 'nollaa' eikä käsittele jonkin tietyn ominaisuuden suhteen osin tai vain hieman samankaltaisena. Hyvä rinta on maksimaalinen hyvyydessään. 7
Tiedostamattoman syvyyksissä henkilö joko omaa äärimmäisen hyvän rinnan tai sitten hänellä ei ole sitä lainkaan. Hyvän rinnan puuttuminen tekee äidistä pahan, sillä hän ei suo rinnan tuomaa hyvää lapselleen. Äidistä tulee pahan perikuva, jolla täydellisen julmana on kaikki pahan eri ominaisuudet. 7
4. Osaobjekti tiedostamattoman luokkana
Kun symmetriaperiaatetta noudatetaan, mikä tahansa asia on yhtä minkä tahansa toisen asian kanssa. Tästä seuraa kaaos. Mikäli vain symmetriset suhteet ovat toiminnassa, mikään ei erotu toisesta, mitään toista ei ole. Tällöin tietoinen elämä ei ole mahdollista. 8
Matte Blanco pohtii symmetriaperiaatteen käyttökelpoisuutta: "- -voi syntyä käsitys, että symmetriaperiaate on niin yleistävä, että se on täysin hyödytön yritettäessä ymmärtää mentaalista todellisuutta, periaatteen toimiessa ennustettavuutta ei ole, koska periaate hyväksyy minkä tahansa oletuksen - -." 8 (Kirjoittajan vapaa käännös alkuperäistekstistä.)
On tunnettua, että mikä tahansa esine, joka muistuttaa penistä muodoltaan tai toiminnoiltaan, voi alkaa edustaa penistä mielteenä. Joudutaan tilanteeseen, jossa on todistettava, että joskus sikari on vain sikari.
Tiedostamattoman rinta-käsitettä voi edustaa:
ja niin edelleen... ääretön määrä muita mahdollisuuksia.
Tämänkaltainen rinta-käsite on avoin luokka, jonka koko voi kasvaa uusilla ja uusilla jäsenillä.
Kaikki tiedostamattoman luokat ovat avoimia luokkia, joihin toimii äärettömien joukkojen logiikka. Matte Blanco päätyy siihen, että psykoanalyyttinen rinta-käsite on ääretön joukko (infinite set), johon kuuluu ääretön määrä alkioita, jäseniä. "-- kun ihminen tulee mieleltään niin sanotusti ’rintaorientoituneeksi', mikä tahansa asia mukaan lukien koko henkilö, jolle tämä nähdään tapahtuvan, koetaan rintana tai pikemminkin 'rintaominaisuutena'--.” 8 (Kirjoittajan vapaa käännös.)
Matte Blanco lähtee johdattelemaan teoriaansa äärettömien joukkojen ja geometristen ulottuvuuksien lainalaisuuksiin, mutta pysyttelen vielä symmetriassa ja asymmetriassa ja siinä, mitä jo pelkästään näiden käsitteiden avulla voi saada aikaiseksi.
5. Symmetriasta asymmetriaan
Jotta saamme käsitystä symmetrian ja asymmetrian suhteesta tiedostamattomaan ja tietoisuuteen, hahmottakaamme eteemme jatkumo, joka alkaa äärettömän kaukaa vasemmalta lähtökohtanaan täydellinen jakamaton symmetria ja jota pitkin siirryttäessä oikealle vähitellen asymmetrian määrä kasvaa. Äärimmäisenä oikealla jatkumo päättyy äärettömyydessä täydelliseen asymmetriaan. Jatkumon keskivaiheilla sijaitsee normaalin tietoisuuden logiikan symmetria-asymmetria-suhteen alue. Tästä alueesta vasemmalla sijaitsee esitietoinen ja edelleen tiedostamattoman alue. Kun edetään riittävän kauas vasemmalle, ollaan symmetrian suhteen sen kaltaisella tiedostamattoman alueella, mitä tietoinen ei kykene käsittelemään. Ollaan tiedostamattoman alueella, joka ei ole ollut torjunnan kohteena, sillä se ei ole koskaan ollut tietoisuudessa tai esitietoisuudessakaan. Matte Blanco puhuu käsitteestä 'unrepressed unconscious'.
Symmetria- ja asymmetria-käsitteet sekä äärettömien joukkojen logiikka ovat matemaattisia yleismaailmallisia käsitteitä, niinpä niiden voi ajatella toimivan niin pienissä mikrokosmoksissa ihmisorganismista alkeishiukkasiin kuin maailmankaikkeuden makrokosmoksessakin.
Kohdusta hautaan - symmetriasta asymmetrian kautta takaisin symmetriaan?
Uusi ihmisen alku lähtee kehittymään kohdussa eriytymättömyydestä, symmetrisestä olotilasta kohti yksilöitymistä, eriytymistä, asymmetrian sävyttämää olotilaa. Kohtuelämän aikana kehittyvän alkion aistinsolut alkavat reagoida itselleen ominaisella tavalla enenevässä määrin: tuntoaistinsolut aistivat paineen tuntua, kuulemaan erikoistuneet solut erottavat äidin ruumiinääniä, äidin ääntä ja äidin ympäristön ääniä. Symmetrisen olemisen taustasta alkaa erottua erilaisia olemisentiloja, äidin mielialat vaikuttavat kehittyvän ihmislapsen ruumiin toimintoihin ja siihen miltä tämä kehittyvä ruumis tuntuu.
Nykyiset fyysikot kuvaavat maailmankaikkeuden synnyn alkuräjähdyksenä, joka tapahtuu kaikkialla yhtä aikaa. Ei siis niin, että jokin hyvin tiivis kappale räjähtää ja kappaleet sinkoutuvat avaruuteen, joka alkaa laajeta, vaan niin, että aika ja materia syntyvät yhtä aikaa kaikkialla. Alkaa aineen tiivistyminen ja vuosimiljardien kuluessa elämän syntyminen. Maailmankaikkeus laajenee siten, että maailmankaikkeuden jokainen piste voidaan hahmottaa laajenemisen keskuksena: Laajeneminen 'näkyy' jokaisesta pisteestä tarkasteltuna samanlaisena. Tätä laajenemista voi havainnoida puhaltaessaan venyvään ilmapalloon ilmaa ja seurata kuinka kaksi pistettä ilmapallon pinnalla etääntyy toisistaan. Mikä tahansa ilmapallon pinnalla oleva piste voidaan valita keskukseksi, jonka suhteen laajeneminen tapahtuu.
Mistä tämä maailmankaikkeuden materia sitten oikein tuli? Missä se oli ennen alkuräjähdystä?
Me ymmärrämme elämää tietoisuutemme kautta. Tietoisuutemme toimii kolmiulotteisessa avaruudessa, johon liittyy aika neljäntenä ulottuvuutena. Meidän on vaikeaa, ellei suorastaan mahdotonta, ymmärtää tietoisen ajattelumme avulla kolmiulotteista korkeampia avaruudellisia ulottuvuuksia. Fyysikot ja matemaatikot pystyvät laskemalla tutkimaan korkeampien avaruudellisten ulottuvuuksien lainalaisuuksia. Osa heistä on sitä mieltä, että avaruudellisia ulottuvuuksia voi olla jopa yli kymmenen/kaksikymmentä. 9
Mitä tekemistä edellä olevalla on tiedostamattoman ja tietoisuuden kanssa tai symmetrian ja asymmetrian kanssa? Mitä tekemistä ihmisalkion kanssa?
Ihminen on osa maailmankaikkeutta ja siten myös maailmankaikkeuden lait toimivat ihmisyksilön muodostamassa mikrokosmoksessa. Näen fyysikoiden kirjoittamassa maailmankaikkeuden syntyteoriassa myös yksittäisen ihmisen tarinan: Ennen olemassaoloon astumistaan ihmisolennon voi ajatella olevan erottamaton osa symmetristä jakamatonta alkuykseyttä, kohtuelämässä alkaa hänen aikansa ja materiaalinen olemisensa, erillistymisensä. Jo kohtuelämää ennen hän on voinut alkaa elää äidin/isän mielikuvissa.
Ihmisolento alkaa kasvun ja psyykkisen kehityksensä aikana vähitellen tunnistaa itsensä muista ihmisistä erillisenä, mutta myös heidän kanssaan osittain samankaltaisena.
Anne Fried sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa noin 1998 95 vuoden ikäisenä elävänsä enenevässä määrin unien maailmassa. Valitettavasti olen hukannut lehdestä leikkaamani haastattelun, mutta mielestäni hän puhui siinä vähittäisestä siirtymisestään (takaisin) tiedostamattoman todellisuuteen kuoleman lähestyessä - kohti symmetriaa, jakamatonta ykseyttä.
Hugo Simberg kuvaa kuolemaa teoksissaan luurankomiehenä. Teoksessa "Tuonelan portilla" vuodelta 1898 kuvan alareunassa on vettä, ranta, johon luurankomies soutaa veneen ja matkalaisen. Oikealla puolella kuvaa kulkevat matkalaiset kohti tuonelan porttia, kuvan keskellä on aita ja aidan toisella puolella palaavat tuonelanoppaat hakemaan seuraavia matkalaisia. 10
Katsellessani Hugo Simbergin näyttelyssä käydessäni 'porttia' taulun yläosassa mieleeni nousi kuvia lääkärinkoulutukseni alkuajoilta. Matkalaiset kulkevat mustaan onteloon, jota reunustaa holvi. Holvi muistuttaa erehdyttävästi histologista poikkileikkauskuvaa synnytyskanavasta. - Ovatko matkalaiset siis menossa takaisin kohtuun?
Makrokosmoksesta mikrokosmokseen
Tutustuttuani Matte Blancon äärettömien joukkojen ja symmetria-/asymmetria-käsitteiden ajatteluun aloin nähdä ympärilläni elämää näiden käsitteiden kautta. Näin minulle käy, kun jostakin innostun. Raamatun luomiskertomus, fyysikoiden käsitys maailmankaikkeudesta ja yhden ihmisolennon elämä ja tapahtumat elämän aikana alkoivat järjestyä noudattamaan näitä lainalaisuuksia. Olisin ollut valmis kirjoittamaan luomiskertomuksen ja maailmankaikkeuden alun uudelleen sanoilla: "Alussa oli tiedostamaton, symmetrinen jakamattoman ykseyden tila ... ja tuli valkeus, tietoisuuden aamu, jossa vähittäin erilaisuus, asymmetria, alkoi hahmottua..."
Pohdin ihmisen mikrokosmosta, fysiologiaa. Osa elintoiminnoistamme on tiedostettavissa, tunnistamme lihastemme, niveltemme, selkärankamme tilaa. Havaitsemme ihossamme muutoksia. Fysiologiassamme on lukemattomia asioita, joita kykenemme havainnoimaan, mutta entä ne, joita emme kykene havainnoimaan: veren virtaaminen, soluhengitys, muutokset lihassoluissa harjoituksen yhteydessä tai sen puutteesta, solutoiminnot, niiden vanheneminen, hidastuminen jne.
Jäin pohtimaan, onko Matte Blancon käsitteissä psykosomatiikan kannalta jotakin. Onko ehkä niin, että ruumiintoimintomme ovat syvän tiedostamattoman kautta suorassa yhteydessä syvän psyykkisen tiedostamattoman kanssa. Voisiko olla niin, että syvällä tiedostamattomassa jonkin ominaisuuden suhteen yhtenevä psyykkinen ilmiö kuuluu 'samaan luokkaan' fyysisen elimen kanssa niin, että psyykkinen paine tällä alueella saa aikaan fyysisen elimen resonoimisen, elin alkaa oireilla, tulee fyysinen oire tai sairaus. Kun fyysinen elin ja psyykkinen toiminto kuuluvat samaan luokkaan, ne ovat keskenään vaihdettavissa. Näin sanoo symmetriaperiaate, jonka voimme matemaattisin perusteluin ymmärtää toimivan maailmankaikkeudessa tai ihmisen mielen toiminnassa. Miksi ei siis myös ihmisen ruumiin ja mielen yhteiselossa.
Symmetria taiteessa tai psykoterapiassa
Olen raottanut Matte Blancon ajattelua yhdeltä kulmalta symmetrian ja asymmetrian käsitteiden kautta. Kyseessä on vain pieni osa hänen äärettömien joukkojen joukko-opin lainalaisuuksiin pohjaavassa teoriankehittelyssään. Symmetria-käsitteen liittäminen tiedostamattoman toimintaan on kuitenkin hänen keskeinen oivalluksensa.
Symmetria-käsitteen kautta voimme ymmärtää esimerkiksi Wagnerin Valkyyrioiden loppukohtausta, jossa Wotan, ylijumala, jättää niskuroineen tyttärensä unen valtaan kuolevaisen herätettäväksi ja kutsuu Logen, tulenjumalan, sytyttämään ikuisen tulen tyttärensä suojaksi häntä ympäröimään. Musiikkia tulkitsevien taiteilijoiden esityksen kautta olemme yhteydessä säveltäjän syviin tunnekokemuksiin, voimme kokea hänen läheisyytensä yhteneväisten tunnekokemusten kautta. Olemme yhteydessä säveltäjään. Olemme yhtä hänen kanssaan. Symmetria toimii...
Tämän esimerkin tavoin toimivat myös muut taiteenlajit. Voimme runoa tai kirjaa lukiessamme tai kuvataidetta katsellessamme kokea yhteyden taiteilijan kanssa.
Psykoterapiasuhteessa nähtynä symmetria ja asymmetria-käsitteitä voisi luonnehtia vaikkapa näin: Terapeutteina eläytyessämme potilaan kertomukseen voimme kokea saavuttamamme yhteyden kautta ymmärryksen, käsitellä sitä mielessämme ja lopulta tarjota potilaalle tätä ymmärrystämme. Mikä terapiasuhteessa on tärkeintä? Onko tärkeintä oikein sanoiksi saatettu ymmärrys vai syvällä tiedostamattoman syvyyksissä tapahtunut symmetrinen yhdessäolo tai voisiko sanoa yhtenäoleminen. Potilaan kannalta oikein tapahtuvat tulkinnat vievät häntä terapeutin ymmärryksen seurauksena kohti tätä yhtenäolemisen kokemusta.
Riittävän turvallisessa terapiasuhteessa tämä uudelleen elettävänä oleva yhtenäoleminen, 'symbioottinen kohtuelämä', johtaa vähitellen kasvuun, uudelleen eriytymiseen, yksilöä rakentavalla tavalla.
Entä tulkinnat, jotka tuntuvat potilaasta vierailta? Jos riittävä symmetrisen tason kiinnittyminen on tapahtunut, potilas voi turvallisesti tutkia saamaansa uudenkaltaista ja vieraalta tuntuvaa tietoa. Hän joko hyväksyy tai hylkää tulkinnan. Terapiasuhteessa olevaan symmetriaan alkaa tulla myös asymmetriaa, erillisyyttä.
Yllä olen esittänyt muutamia tapoja ymmärtää ja käsitellä symmetria- ja asymmetria-käsitteitä. Lukijat varmaankin voivat löytää monia muita hyödyllisiä tapoja.
Matte Blanco on ajattelullaan luonut uuden tien, joka pikemmin kuin eriyttää eri teorioita, tuo niitä lähemmäksi toisiaan samaan symmetriseen taustaan erilaisuutta, asymmetriaa unohtamatta.
HUOM!
Haluaisin herättää ajatuksen suomalaisen Matte Blancon käsitteitä pohtivan ryhmän perustamisesta. Olen itse asiasta kiinnostunut ja minuun saa yhteyden sähköpostitse:
Viitteet
1. Eric Rayner: Unconscious Logic, An Introduction to Matte Blanco's Bi-logic and its uses, 1995, Routledge. Luku 1: The background.
2. Ignacio Matte Blanco: The Unconscious as Infinite Sets, An Essay in Bi-logic, 1998, H. Karnac (books) Ltd. Foreword by Eric Rayner.
3. S. Freud: On Metapsychology; 1991, The Penguin Freud Library V. The Special Characteristics on The System Ucs, s. 190-191.
4. Ignacio Matte Blanco: The Unconscious as Infinite Sets, An Essay in Bi-logic; Part II; 3. A Reference to My Previous Work, s. 37-41.
5. ibid s. 137.
6. ibid s. 141-143.
7. ibid s. 144.
8. ibid s. 314-316.
9. Jim Al-Khalili: Mustia aukkoja, madonreikiä ja aikakoneita, 2001, Art House.
10. Eija Kämäräinen: Merenpoika Hugo Simberg, 2001, WSOY, s. 66-67.